Ran­ta­vah­dit pitävät hä­mä­rä­mie­het kurissa

Pimeiden syysiltojen tultua kaikenlaisten hämärämiesten liike aktivoituu, ja satamien enemmän tai vähemmän hintavat veneet ovat alttiita tihutöille. Oulussa toimivat purjehdusseurat ovat järjestäneet venepaikoissaan vartioinnin, mikä on käytännössä estänyt varkaiden ja vahingontekijöiden liikkeet.

Paljon vartijana. Pekka Ahon vartioimista veneistä kalleimmat saattavat olla vanhan miljoonan arvoisia. Aho sanoo, että Hietasaaren veneilykeskuksessa on parin sadan oululaisen kesämökit.
Paljon vartijana. Pekka Ahon vartioimista veneistä kalleimmat saattavat olla vanhan miljoonan arvoisia. Aho sanoo, että Hietasaaren veneilykeskuksessa on parin sadan oululaisen kesämökit.
Kuva: Risto Rasila


Oulu
Pimeiden syysiltojen tultua kaikenlaisten hämärämiesten liike aktivoituu, ja satamien enemmän tai vähemmän hintavat veneet ovat alttiita tihutöille. Oulussa toimivat purjehdusseurat ovat järjestäneet venepaikoissaan vartioinnin, mikä on käytännössä estänyt varkaiden ja vahingontekijöiden liikkeet.

Pekka Aho valvoi keskiviikon ja torstain välisen yön Oulun merenkävijöiden ja Oulun pursiseuran kotisatamassa Hietasaaren veneilykeskuksessa. Hänen mukaansa tieto siitä, että aluetta vartioidaan rauhoittaa ihmeesti. Harvoin satamaan enää tullaan pahoissa aikeissa. Vaikutuksensa on myös sillä, että poliisin veneillä on paikat veneilykeskuksessa.

Aho tarkastaa vuoronsa aluksi laiturit, että kenelläkään ei ole sattunut jäämään vene kiinnittämättä. Kahden tunnin välein hänen on vedettävä kellolaite, mikä pitää hänet toiminnassa läpi yön. Hänellä on ollut vene 17 vuotta Oulussa, ja suunnilleen yhtä monta vartiovuoroa on osunut kohdalle.

"Joskus laiturille on tultu oikein hiljaa soutuveneellä varkaisiin. Hienoissa veneissä on nykyisin hyvin vähän varastettavaa, vaikka jotkut toisin luulevat. Joissakin veneissä on kyllä paljon kallista elektroniikkaa, mutta ne ovat niin erikoisia laitteita, että niitä on vaikea muuttaa rahaksi", Aho sanoo.



Tieto vartijasta karkottaa varkaat


Vartiointirinki toimii järjestelmällä, jossa kullekin jäsenelle tulee yksi vartiointiyö kerran kesässä. Vartiointivuorot aloitetaan toukokuun alkupuolella ja lopetetaan lokakuussa, jolloin veneet on pantu jo talviteloille.

Oulun merenkävijöiden sihteeri Leila Rannanjärvi sanoo, että ennen vartiointia veneisiin tunkeuduttiin, paikkoja rikottiin ja perämoottorivarkaudet olivat yleisiä.

"Tilanne on rauhoittunut täysin. Periaatteessa jokainen, joka tulee satama-alueelle, joutuu tekemisiin liiveihin pukeutuneen vartijan kanssa. Sellainen pitää asiattomat kulkijat loitolla", Rannanjärvi sanoo.

Oulun merenkävijöillä on parisataa venettä, joiden hinta liikkuu yleensä 10 000 ja 30 000 euron välillä. Kalleimmat veneet voivat olla kuitenkin jopa parisataa tuhatta euroa. Päivisin vartioinnin tarvetta ei ole, koska veneilijöitä puuhastelee yleensä aina venepaikoilla, ja tieto epämääräisistä kulkijoista kulkee nopeasti.



Yhteistyötä ja avunantoa


Pari vuotta sitten perusti myös veneilyseura Varjakan vene vartiointiringin satamaansa Oulunsalon Varjakkaan. Venepaikkoja on yli kaksisataa, joten paikkojen vuokralaisista riittää vuorolaisia koko kesäksi.

Seuran kommodori Rauni Koppelo sanoo, että perämoottorivarkauksia suurempia vahinkoja ei sattunut ennen vartiointia, mutta nekin loppuivat kokonaan toiminnan alettua.

"Päivisinhän veneilijöiden kesken toteutetaan eräänlaista yya-sopimusta. Jos Varjakassa näkyy jokin epämääräinen porukka autoilemassa, soitamme asiasta pian muihin paikkoihin.

Oulun työväen pursiseura on pyörittänyt useita vuosia edellisten kaltaista vartiointijärjestelmää. Vuoroja kertyy jäsenille yhdestä kahteen kesässä. Vartiointi alkaa illalla, kun Seelari menee kiinni ja päättyy aamulla kuudelta.

Vartiointikausi päättyy kaikilla syyskuun lopussa, jolloin sitkeimmätkin veneilijät joutuvat nostamaan aarteensa maalle. Päätösseremoniana toimii Räntärace 25. syyskuuta. Silloin ajetaan kilpaa Oulusta Iin Röyttään, vaikka taivaalta tulisi rautanauloja.

Ilmoita asiavirheestä