Kalastajavene kulkee hitaasti Kempeleenlahden rantavesissä Oulunsalossa. Kun maankohoamisrannikolla ollaan, on välillä kokeiltava kepillä veden syvyyttä, ettei vene karahtaisi karille. Varjakan satamasta Vihirantaan päin mentäessä, voi nähdä rinnan vanhaa ja uutta rakentamista. Niillä on vissi ero: vanhat rakennukset kurkkivat ujosti puiden lomasta, uusien talojen on tarkoitus näkyä ja kauas.
Uusien rakennusten neliöissä ei ole säästelty. "Nykyisin on aivan tavallista rakentaa 250-300 neliön mahtipontisia taloja", valaisee arkkitehtuurin opintojaan Oulun yliopistossa viimeistelevä Pirkko Kangas.
Kankaan mielestä rantarakentamista ei valvota Oulun seudulla riittävästi. Hän tietää esimerkkejä rannikon muista kaupungeista, joissa rantarakentamista valvotaan rantayleiskaavalla hyvinkin tarkkaan.
"Rantarakentamisessa pitäisi nykyisin ottaa huomioon myös ilmastonmuutos, sillä tulvariskit ovat kasvamassa. Talo tulisi rakentaa vähintään kaksi metriä meren pinnan yläpuolelle."
Ruoppaus ongelmana
Kun rantaan on kerran rakennettu, pitää sinne päästä omalla veneellä omaa valkamaa pitkin. Ruoppausten jäljet näkyvät rannoille unohdettuina läjinä, jotka kelluvat keväisin jäiden päällä. Kempeleenlahden rannoilla ruoppaushankkeita on kymmeniä, arvelee Oulunsalon kunnan tekninen johtaja Jouko Leskinen. Hänen mukaansa kyse on varallisuuden kasvun mukanaan tuomasta ongelmasta: "Tähän asti köyhyys on suojellut rantoja."
"Yhteisestä omaisuudesta ei osata enää pitää huolta", huokaa Pirkko Kangas katsoessaan ruoppausläjää, jonka keskeltä pilkottaa pystyyn kuollut puu. "En ymmärrä, miksi jokaisen pitää ruopata oma venevalkamansa. Eikö niiden sijaan voitaisi tehdä vain yksi yhteinen kanava?", hän ehdottaa.
Kunta sivustakatsojana
Rantarakentaminen on synnyttänyt Oulunsalossa vilkkaan kuntalaiskeskustelun. Oulun seudun yhteisen yleiskaavan ja valituksen alaisen Oulunsalon oman yleiskaavan ajatuksena on, että ranta-alue jäisi yhteiseksi alueeksi.
Kunnanvaltuutettu Rauno Hekkalan (vas.) mielestä rakentaminen ja ruoppaukset loukkaavat jo jokamiehen oikeuksia. "Ranta-alueet eli vesijättömaa on merkitty virkistysreitiksi. Kalastus kärsii ja kokonaisuutta ei oteta huomioon", Hekkala valittelee.
Jouko Leskinen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tilanne ei ole hyväksi yhteisölle eikä myöskään luvanhakijoille itselleen. Hän myöntää, että kunnan suunnittelu ei ole pysynyt rakentamisen perässä. "Kunta jäänyt hieman sivustakatsojan osaan, sillä se on lupahakemuksissa pelkkä lausunnon antaja. Ruoppausluvat myönnetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta tai Pohjois-Suomen ympäristölupavirastosta."
Yleiskaavan vastaisia
Oulun seudun ympäristölautakunnan mielestä ruoppaustilannetta pitäisi selvittää hieman tarkemmin. Tähän asti lupaviranomaiset ovat tulkinneet asioita omilla tavoillaan.
Leskisen mukaan kyse on eri viranomaisten toimivaltakysymyksestä. "Ruoppaukset perustuvat vesilakiin ja se lähtee toisista lähtökohdista kuin maankäyttö- ja rakennuslaki.Vesilaki lähtee siitä, että jokainen saa ruopata omaa rantaansa silloin kuin liettymistä tapahtuu."
Ympäristöviranomaisten mielestä Kempeleenlahden rannoilla ei voi kuitenkaan puhua tavanomaisesta liettymisestä, vaan maankohoamisrannikosta, jolle ruoppauslupia ei pitäisi myöntää.
"Lupia voidaan myöntää, jos ne perustuvat yhteiseen suunnitelmaan, mutta tällä hetkellä Oulunsalon kunta ei ole saanut aikaan suunnitelmaa. Ainakin osa näistä ruoppauksista on selkeästi yleiskaavan hengen vastaisia", Leskinen sanoo.