Rantapelastajia on vaikea saada kaikille valvontaa kaipaaville rannoille. Esimerkiksi Helsingissä rantoja valvotaan yhteistyössä uimaseurojen kanssa.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelijan Vesa Kälviäisen mukaan rantojen turvallisuus paranee hitaasti.
Lain mukaan uimarannan ylläpitäjän eli yleensä kunnan pitää arvioida rannan riskit ja hoitaa turvallisuusjärjestelyt. Harva kunta tiesi tästä, kun Kuluttajavirasto kartoitti uimarantojen riskejä pari vuotta sitten.
Kuntien tiedot uimarannoista eivät myöskään aina perustuneet tosiasioihin vaan olettamuksiin. Pahimmillaan kunnat eivät tienneet veden syvyyttä uimarannalla edes hyppypaikoilla.
Ylitarkastaja Niina Torvela Turvatekniikan keskuksesta arvelee, että kunnat alkavat vähitellen ymmärtää rooliaan paremmin. Toimintaa valvoo paikallinen terveystarkastaja, jonka tulisi tarkastaa rannat kerran vuodessa. Torvelan mukaan tarkastuksia ei kuitenkaan pystytä tekemään aivan niin paljon.
Esimerkiksi Jyväskylän 11 suuremmasta rannasta vain yhdellä on valvoja.