Ran­ta­met­säs­tä tais­tel­laan taas

Taistelussa Kurtinhaudan rantametsiköstä on alkamassa toinen erä. Martinniemeläisten lenkkipolkuja ja marjamättäitä uhkaa jälleen kaavoitus, tällä kertaa suunnitteilla on 38 pientalotonttia.

Kurtinhaudan rantametsiköstä taistellaan taas.
Kurtinhaudan rantametsiköstä taistellaan taas.

Taistelussa Kurtinhaudan rantametsiköstä on alkamassa toinen erä. Martinniemeläisten lenkkipolkuja ja marjamättäitä uhkaa jälleen kaavoitus, tällä kertaa suunnitteilla on 38 pientalotonttia.

Käyttäjät ja päättäjät katsovat luonnonkaunista rantametsää täysin erilaisin lasein. Alueen asukkaiden mielestä kyse on ainutlaatuisesta virkistysalueesta, Haukiputaan kunnanjohtajan näkemys on viileän taloudellinen.

"Ei se ole virallisesti mikään virkistysalue vaan mäntymetsää, jota muutamat asukkaat pitävät virkistysalueenaan", kunnanjohtaja Pasi Vallivaara toteaa.



Asukasliike onnistui
1980-luvun alussa


Kurtinhaudan virkistysalue Martinniemessä herätti tunteita viimeksi 1980-luvun alussa.

Tuolloin aktiivinen asukasliike sai päättäjien päät kääntymään. Kunta rakensi polkujen varsille penkkejä ja on hoitanut metsää harvennushakkuilla.

"Maata suunnitellaan nyt käytettäväksi siihen, mihin se on alunperin tarkoitettukin. Martinniemeen on rakennettu uusi koulu ja päiväkoti. Ne ovat kalliita investointeja, jos sinne ei saada asukkaita", Vallivaara perustelee.



Kaava muuttui matkalla


Ylimääräistä ukkosta on aiheuttanut tapa, jolla kaavamuutos on kunnassa edennyt. Tämän vuoden alussa oli julkisesti nähtävillä kaksi ehdotusta Martinniemen osayleiskaavan muutokseksi. Molemmissa Kurtinhaudan virkistysalue oli jätetty kaavoittamatta.

"Ehdotukset olivat nähtävillä myös teknisessä lautakunnassa ja me annoimme niistä kommenttimme. Kaava, jonka kunnanhallitus nyt on hyväksynyt, on kuitenkin aivan erilainen", teknisen lautakunnan jäsen Jari Ukkola kertoo.

Hallituksen hyväksymässä kaavassa Kurtinhautaan on sijoitettu 38 pientalotonttia. Alkuperäinen ajatus oli kaavoittaa tontit Mustakariin.

"Jouduimme etsimään vaihtoehdon todettuamme, että kunnallistekniikan rakentaminen Mustakariin olisi ollut liian hankalaa. Perheet eivät halua muuttaa keskelle metsää niin kauaksi palveluista", Vallivaara perustelee.

Hän vetoaa myös kunnan tarpeeseen tehdä tonttikauppoja. "Kyseiset tontit olisivat olleet yksityisten omistajien. Myös kunnan tulee voida hyötyä kaavoituksesta."



Asukkaat suunnittelevat jo adressin keräämistä


Jari Ukkolaa selitys ei vakuuta. "Kyse on mielestäni niin radikaalista muutoksesta, että uusi kaavaluonnos olisi pitänyt esitellä yleisölle ennen sen viemistä eteenpäin. Tuntuu, että asiaa on tarkoituksella pyöritelty pöytälaatikoissa", Ukkola sanoo.

Jos kunta ei peru suunnitelmiaan, martinniemeläiset ovat valmiita viheltämään pelin taas käyntiin.

"Pro-Kurtinhauta -liike on jo nousemassa. Aloitamme adressin keräämisen heti, kun kaava saadaan julkisesti nähtäville", Kurtinhauta-aktiivi Joni Skiftesvik toteaa. Juuri Skiftesvikin äiti aloitti ensimmäisen voitokkaan taistelun rantametsän puolesta.

"Tämä on hyvin lyhytnäköinen ratkaisu kunnan rahapulaan. Tänne houkutellaan rahakkaita veronmaksajia nykyisten asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella", Skiftesvik perustelee.

Kunnanjohtajan mielestä alueen viihtyvyys ei ole vaakalaudalla, sillä rantaan on tarkoitus jättää sadan metrin levyinen puistoalue. Rantakaistale ei kuitenkaan tunnu kelpaavan kauppatavaraksi. "Näin pienellä alueella ranta jäisi vain tonttien takamaiksi. Eikä ne marjat siellä rannassa kasva", Aune Pohjanen avaa martinniemeläisten tuntoja. Pohjasen mielestä kunnan johdolle voisi tehdä hyvää pieni liikuntatuokio Kurtinhaudan metsikössä.

"Tämä on Haukiputaan rikkaus, ei sitä saa varata vain muutaman käyttöön."

Ilmoita asiavirheestä