Rantakyläasutuksen edellytysten parantaminen, retkeilyreitistöjen ulottaminen Oulujokivarresta Kainuun vaaroille ja matkailun kokonaissuunnitelmien laatiminen ovat painopisteitä juuri valmistuneessa Oulu--Kajaani-alueen maankäytön strategiassa.
Nykyään Vienan Karjalassa yleinen rantakyläasutus on tutkijoiden mukaan vanhin asutustyyppi Suomessakin. Veden läheisyyttä asutuksen vetovoimatekijänä halutaan nostaa esiin suunnittelussa. Oulujoki ja Oulujärvi aiotaan saada paremmin esiin.
"Rantakyläasumisesta pitäisi tehdä Oulu--Kajaani-vyöhykkeen brändi", projektipäällikkö Sampo Kangastalo toteaa.
"Nykyisiä rantakaavan mitoitusperiaatteita voisi tarkastella kriittisesti. Rantakylien idea ei toteudu nykyisellä mitoituksella."
Esimerkiksi Paltamossa on arvosteltu Oulujärven rantakaavaa liian harvasta rakentamisesta. Omarantaisista tonteista on kysyntää ja esimerkiksi Sotkamo vastaa kysyntään.
Suunnitteluun haetaan rantakyläasutuksen pilottikohdetta, joka voitaisiin kaavoittaa suunnitelmien mukaan. Tarjolla on jo muutama alue, Kajaanin Kuluntalahti, Manamansalon Martinlahti ja Utajärven Sotkajärvi.
Veden näkyvyyttä halutaan korostaa myös taajamissa esimerkiksi rakentamalla veden ääreen puistoja. Ranta-asumisen taajamia ovat esimerkiksi Muhos, Utajärvi ja Vaala ja mahdollisia kyläkohteita Ahmas, Nuojua, Neittävä ja Säräisniemi.
Oulujärven ja Rokuan ja toisaalta Kainuun matkailuun tarvitaan kokonaissuunnitelmaa, master plania. Sellaiseen perustuu esimerkiksi Rukan kehittäminen. Oulujärven ja Rokuan suunnitelma on Kangastalon mukaan kiireisin, sillä siellä on jo valmiutta yhteistyöhön.
Yksi tuntuva matkailuhanke on Via Pix, tervan tie, joka kulkee Oulusta Kajaaniin ja edelleen Venäjän rajalle. Sampo Kangastalon haaveissa matkailureitti jatkuu Hailuodosta Solovetskin saarelle.
Maankäyttöstrategialla haetaan yhteistä ajatusta kuntien maankäytön suunnitteluun. Alueeseen kuuluvat Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo, Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo. Maankäyttö on osa Oulu--Kajaani-kehittämisvyöhykkeen kattohanketta.