Oulun Normaalikoulun ysiluokkalaisilla oli yrittäjyyteen liittyvä päivä perjantaina. Päivään kuului oikeiden yrittäjien pitämien rastien lisäksi myös leikkimielinen tehtävä, jossa yhteistyöllä tehtiin tuote pesusienistä, mehupilleistä, kanaverkosta ja rautalangasta sekä tälle tuotteelle markkinointimateriaali.
Voittajaksi selvisi 9A-luokka teinihuumorilla viritetyllä ehdotuksellaan autonpesuvälineistä.
Yli puolet luokan oppilaista oli kysyttäessä sitä mieltä, että he saattaisivat aikuisena ryhtyä yrittäjiksi. Juuri tätä asennetta ja myös siihen liittyviä taitoja halutaan luoda nuorisoon lisää.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös Oulussa on aloittanut toiminnan uusi Yes-yrittäjyyskasvatuskeskus. Se pyrkii edistämään yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksissa.
Oulussa keskuksen toiminta on alkanut huhtikuun lopulla, ja projektipäällikkönä on Pasi Hieta. Keskus toimii Oulun seudun yrityspalvelujen osana.
Oulussa on valittu yhdeksi painopisteeksi opettajankoulutus, josta Hiedalla on pitkä kokemus. Perjantaina Yes-keskus järjesti yrittäjäkasvatusseminaari Oulun Normaalikoululla.
Hallitusohjelmakin tukee yrittäjyyskasvatusta
Hallitusohjelmassa asti on määritetty, että Suomeen rakennetaan yrittäjyyskasvatuskeskusten verkostoa.
Yrittäjyys on uusimmissa opetussuunnitelmissa yhtenä aihekokonaisuutena, jota pitäisi opettaa kaikissa oppiaineissa j a oppilaitosten koko toimintakulttuurin kautta. Hiedan mukaan asia ei ole niin yksinkertainen.
"Opetuksen ja opettajakoulutuksen perushaaste on laaja-alaisuus. Opetuksessa on mahdottomasti sellaisia asioita, joista pitäisi pystyä huolehtimaan ja huomioimaan."
Tutkimusten mukaan strategiatasolla opetustoimi ja rehtorit ovat osallistuneet asian tiimoilla koulutuksiin ja pitävät sitä tärkeänä ja ovat sitä mieltä, että se on edennyt hyvin. Kun opettajilta on kysytty, näkemys on ollut paljon pessimistisempi. Heidän kokemuksissaan se ei ole kovinkaan hyvin toteutunut ja kovinkaan monet opettajat eivät ole saaneet mitään koulutusta yrittäjyyskasvatukseen liittyen, Hieta sanoo.
"On pieni ristiriita, että opettajilla on velvoite opettaa yrittäjyyttä, mutta on arvioitu, että noin puolet ei ole saanut minkäänlaista koulutusta. Tyhjästä on paha nyhjäistä."
Hiedan mukaan yrittäjyyskasvatusta ei pidä ymmärtää vain yritys- tai liiketoiminnan opetteluna. "Tässä maailmassa perusymmärrys yrittäjyydestä ja sen vaatimuksista on varmaan entistä tärkeämpi osa yleissivistystä. Tavoitteena on kasvattaa hyviä ihmisiä, joilla on mahdollisuus toimia vastuullisesti yrittäjänäkin."
Yrittäjämäiset valmiudet hyödyksi kaikille
On väitetty, että yrittäjäksi pitää syntyä. "Mutta jos yrittäjämäisiä valmiuksia on oma-aloitteisuus, vastuunkantokyky, kekseliäisyys ja ongelmanratkaisukyky, ne ovat myös ihan yleisiä kasvatustavoitteita, hyvän ihmisen ominaisuuksia. Niitä pitää koulussa joka tapauksessa edistää", Hieta sanoo.
Kun yläasteella saa yhdeksän vuoden ajan oppia myös näissä asioissa, se on Hiedan mukaan iso asia. "Jos Oulun seudulla on aktiivista ja laadukasta yrittäjyyskasvatusta, ehkä se näkyy myös tulevaisuudessa sellaisina ihmisinä, joilla on halu toimia tämän seudun hyväksi vaikkapa yritystoiminnan kautta."
Hiedan mukaan yrittäjyyskoulutuksen edistäminen on nouseva teema. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on alettu painokkaammin kiinnittää asiaan huomiota.
Oulun seudulla on aiemminkin tehty töitä asian eteen. Kempeleessä on muun muassa yrittäjäluokka.