Euroopan mahtimaihin kuuluvassa Ranskassa alkaa olla kova pula hyvistä johtajista.
Sosialisteihin lukeutuvan presidentti François Hollanden kannatus on alamaissa ja entistä presidenttiä, keskustaoikeistolaisen konservatiivipuolueen UMP:n Nicolas Sarkozya vastaan on nostettu syyte korruptiosta ja vaikutusvallan kaupittelusta.
Sarkozy suunnitteli palaavansa UMP:n johtoon syksyllä ja asettuvansa ehdolle vuoden 2017 presidentinvaaleissa. Rikossyytteet kuitenkin katkaissevat tien takaisin vallan huipulle.
Syytteet Sarkozya vastaan eivät ole aivan vähäisiä, sillä niistä voidaan langettaa enimmillään kymmenen vuoden tuomio.
Sarkozy liitetään kaikkiaan kuuteen eri rikosjuttuun. Tällä viikolla hänet otettiin
15 tunniksi säilöön kuulusteluja varten. Tapaus teki hänestä ensimmäisen Ranskan nykyhistoriassa vaikuttaneen valtionpäämiehen, joka on otettu säilöön rikostukinnassa.
Syytteiden taustalla on vuoden 2007 presidentinvaalikampanja, jolloin Sarkozyn epäillään saaneen miljoonia euroja laitonta vaalirahaa Libyan silloiselta diktaattorilta, arabikevään kumouksessa tapetulta Muammar Gaddafilta.
Tähän liittyy hänen yrityksensä lahjoa korkea-arvoista tuomaria, jotta saisi tietoja itseään koskevien juttujen tutkinnasta.
Ranskan poliittinen tilanne on sekava huonon herraonnen vuoksi. Tämä on satanut jo äärioikeistolaisen kansallisen rintaman laariin. Äärioikeiston kannatus on kasvanut vauhdille. Viimeksi se pesi vanhat valtapuolueet kevään eurovaaleissa.
Jos sosialistit ja konservatiivit eivät löydä johtoonsa valovoimaisia, ryvettymättömiä poliitikkoja, ranskalaiset saavat varautua pitkän poliittisen epävakauden aikaan.
Pääkirjoitus