Huivipäiset muslimitytöt ovat vuoden aikana lähes tyystin kadonneet ranskalaisista julkisista kouluista. Paljon kohua herättänyt laki on saanut aikaan sen, että huivia käyttävät alaikäiset tytöt ovat joko luopuneet huivista tai siirtyneet etäopetuksen piiriin.
Uskonnollisten tunnusten käyttö julkisissa kouluissa kiellettiin noin vuosi sitten. Lakia perusteltiin sillä, että huivit tuovat uskonnon liian näkyvästi esille kouluissa, joiden pitää Ranskan lain mukaan olla uskonnollisesti neutraaleja. Lisäksi viranomaiset pitävät huivia naisten alistamisen merkkinä; näkemys joka muslimien puolelta kiistetään jyrkästi.
Viranomaiset katsovat, että laki on toiminut mainiosti. Huivia käyttäviä tyttöjä oli kouluissa aiemmin paljon enemmän; kun heidät pakotettiin valitsemaan huivi tai koulutus, on koulusta erottamiseen johtaneiden tapausten määrä laskenut tuntuvasti.
"Meillä oli vuosina 94-95 jopa 3 000 tapausta. Tänä vuonna vain 47", kertoo presidentin integraatiokysymyksistä vastaava neuvonantaja Blandine Kriegel pohjoismaiselle toimittajaryhmälle.
Lain voimaantuloa odoteltiin hermostuneesti, sillä sen pelättiin kärjistävän uskontojen ja väestöryhmien välejä. Mutta toisin kävi. Irakilainen joukkio, jonka todellisista tarkoitusperistä ei ole tänäkään päivänä selvyyttä, otti vuodenvaihteen jälkeen panttivangeiksi ranskalaisen toimittajan ja hänen kuvaajansa. Ryhmä vaati mm sitä, että Ranska kumoaisi huivilain.
Toimittaja Florence Aubenasin ja hänen kuvaajansa Hussein Hanounin puolesta syntyi kuitenkin ennennäkemätön kansanliike. Muslimijohtajat tuomitsivat selvin sanoin kaapparit ja torjuivat heidän vaatimuksensa. Kuohunta lain ympärillä vaimeni.
Radikalismi
kytee Ranskassakin
Islamilainen radikalismi ei kuitenkaan ole Ranskassakaan tuntematon käsite, vaikka maa on välttynyt suurilta terrori-iskuilta. Maassa on hiljattain pidätetty nuoria muslimimiehiä, joiden epäillään suunnitelleen pommi-iskuja mm Pariisin metroon.
Evryn esikaupungin suuren moskeijan imaami Khalid Merroun pahoittelee tätä ilmiötä. Hän näkee sen yhtenä seurauksena musliminuorten syrjäytymisestä. Työttömyys on siirtolaisväestön keskuudessa kaksinkertainen verrattuna alkuperäisväestöön.
"Jos naama on tumma, ei työtä helpolla löydä. Kun nuoret näkevät, että Muhammed, jolla on maisterin paperit ei löydä kunnon töitä, he eivät pidä opiskelua kannattavana ja lähtevät huumeiden ja helpon rahan perään."
Merrounin mielestä huivilaki oli virhe. Se asettaa nuoret alaikäiset tytöt kovien paineiden alaiseksi ja lisää muslimiväestön tunnetta syrjäytymisestä ja silmätikuksi joutumisesta. Hän kuitenkin neuvoo tyttöjä luopumaan huivista ja valitsemaan koulutuksen.
Tutkija Cecile Jollyn mielestä osa ongelmasta Ranskassa on se, että uskonnot yleensä ovat ranskalaisille nuorille tuntematon maailma. Jos uskonnollinen herääminen tapahtuu, lähtevät nuoret helposti seuraamaan yksinkertaistettuja ja äärimmäisiä oppeja, arvelee Jolly.
Ranskassa valtion ja uskonnon erottaminen perustuu Ranskan vallankumouksen tasavaltalaisiin arvoihin ja vuonna 1905 säädettyyn lakiin, joka määrää, etteivät julkiset tilat saa olla uskonnollisen vaikutuksen alla. Uskontoa ei myöskään opeteta julkisissa kouluissa. Opetusta saa toki yksityisissä uskonnollisissa kouluissa, jotka nauttivat valtion tukea kunhan ne noudattavat virallista opetussuunnitelmaa.
Ranskan vallan-kumouksen arvot pyhiä
Uskonnon ottaminen esille julkisissa kouluissa on joskus hankalaa maantiedon ja historian tunneilla.
Joillekin ihmisille Ranskan vallankumouksen arvot ovat niin pyhiä, ettei uskonto saisi näkyä kouluissa ollenkaan.