Eurooppaa ravisteleva järistys vai Ranskalle tyypillistä sisäpoliittista kuohuntaa?
Ranskan parlamenttivaalien tulos selviää lopullisesti vasta viikon kuluttua, mutta vaalien suurvoittaja on joka tapauksessa äärioikeistolainen Kansallinen liittouma. Se sai sunnuntain ykköskierroksella kolmanneksen kaikista äänistä.
Vasta kolmanneksi ylsi presidentti Emmanuel Macronin keskustalainen Yhdessä-vaaliliitto. Macronin uhkapeli, määrätä uudet parlamenttivaalit kehnosti sujuneiden eurovaalien jälkeen, tuotti surkean tuloksen.
Vaikka vasta viikon päästä tiedetään, saako Kansallinen liittouma maan parlamenttiin yksinkertaisen enemmistön ja pääministerin paikan, EU:n keskeinen jäsenmaa on siirtynyt epävakauden aikaan.
Käännöstä oikealle on tehty myös muualla Euroopassa. Äärioikeistolainen AfD-puolue eteni eurovaaleissa Saksan toiseksi suurimmaksi. Itävallan suurimmaksi taas nousi avoimen Venäjä-myönteinen Vapauspuolue. Hollannin uudessa hallituksessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana radikaalioikeistolainen Vapauden ja demokratian kansanpuolue.
Pohjoismaat uivat muutoksessa vastavirtaan. Suomessa perussuomalaisten vaaliviesti ei eurovaaleissa kantanut. Myös Ruotsissa ja Tanskassa etenivät vasemmisto ja vihreät, ei laitaoikeisto.
Unionin puheenjohtajuuden otti heinäkuun 1. päivästä alkaen hoitoonsa unionin epädemokraattisin valtio Unkari, jonka pääministeri Viktor Orbán tunnetaan veljeilystä Vladimir Putinin kanssa.
EU:n laitaoikeisto on kuitenkin samaan aikaan sekavassa tilassa. Ukraina jakaa kantoja. Esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni on Ukrainan vankkumaton tukija.
Perinteisesti äärioikeiston puolueet ovat julistaneet EU-kielteisyyttä, mutta ilmiön hyödyntäminen on menettänyt tehoaan. Esimerkiksi Ranskan Kansallisen liittouman keskeinen vaikuttaja Marine Le Pen ei enää haluaa Ranskaa irti eurosta eikä EU:sta.
Se, mitä kaikkea Kansallisen liittouman nousu valtaan merkitsisi Ranskalle ja muulle Euroopalle on osin arvailujen varassa. Isoja kysymysmerkkejä on ilmassa.
Viime vuosikymmenellä Marine Le Pen vastusti Venäjä-pakotteita Krimin valtauksen jälkeen ja puolusti vielä viime vuonna miehitetyllä niemimaalla vuonna 2014 järjestettyä kansanäänestystä Venäjään liittymisestä. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan hän on sentään tuominnut.
Ukrainan tukemisessa puolue on kuitenkin eri linjoilla kuin presidentti Macron. Toisin kuin presidentti, puolue sulkee pois sellaisen aseavun, jonka turvin Ukraina voisi iskeä Venäjälle.
Siirtolaispolitiikan kiristäminen on ollut Kansallisen liittouman ehkä keskeisin vaalitäky.
Yksi Kansallisen liittouman vaalivoiton syistä on silti yksinkertaisesti kansalaisten kyllästyminen Macroniin. Presidentti ei enää edusta sitä uudistumista ja tuoreutta, joka hänet seitsemän vuotta sitten valtaan nosti.