Ranskalaisten "ei" EU:n perustuslaille pudotti Ranskan suuret puolueet takamukselleen. Sekä presidentti Jacques Chiracin konservatiivisen UMP-puolueen muodostama hallitus että opposition sosialistit ovat kuin maanjäristyksen jäljiltä.
Monet ranskalaiset katselivat epäuskoisina televisioitaan, kun aidoimmin tulosta juhlivat äärivasemmistolaiset, äärioikeistolaiset, nationalistit ja kommunistit.
Hallitukselle näkyvin järistyksen sivuvaikutus tulee olemaan se, että pääministeri Jean-Pierre Raffarin saa lähteä. Chirac myönsi tappionsa lyhyessä puheessaan äänestyksen jälkeen.
"Vaalikeskustelun aikana ilmaisitte huolenne ja odotuksenne. Yritän vastata niihin antamalla uuden vahvan sysäyksen hallitukselle", Chirac nöyrtyi.
Chirac uransa
pohjamudissa
Jo eilen illalla ilmoituksen uudesta pääministeristä arveltiin voivan tulla minä hetkenä hyvänsä.
Chiracin suosikkina uuden hallituksen johtoon pidetään sisäministeri Dominique de Villepiniä. Peli ei kuitenkaan ollut illalla selvä. Myös puolustusministeri Michele Alliot-Mariella on mahdollisuutensa.
Chiracin haastaja, UMP-puolueen dynaaminen johtaja Nicolas Sarkozy saattaa olla villi kortti, sillä hän on ranskalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi. Chiracin olisi poliittisesti järkevää nyt syytä kuunnella kansan tahtoa.
Chirac itse puolestaan vajosi uransa syvimpiin pohjamutiin. Hän pani koko arvovaltansa peliin perustuslain puolesta. Monet perustuslain kannattajat toivoivat Chiracin pysyvän poissa julkisuudesta, koska hänen uskottiin lähinnä karkottavan kansaa sopimusta vastaan.
Vaikka hallitus vaihtuu, presidentti ei väisty. Chiracilla on vielä kaksi vuotta kautta jäljellä. Ihmeitä on tapahduttava, jos hän aikoo vielä elätellä toiveita mahdollisesta kolmannesta kaudesta.
Sosialisteilla edessä
sisäinen valtataistelu
Mutta eipä mene järin vahvasti opposition pääpuolueella sosialisteillakaan. Puolue jakautui jyrkästi kahtia jo vaalikampanjan aikana. Aina kun kyllä -puolen vaalivalvojaisissa televisioruutuun ilmestyi sosialistien ei -kampanjan edustaja, seurasi armoton vihellys ja buuauskonsertti.
Sosialistien virallista kyllä -kampanjaa vetänyt pääsihteeri Francois Hollande ei pysty enää peittelemään inhoaan perustuslain vastustajien johtohahmoksi noussutta puolueen kakkosmiestä Laurent Fabiusta vastaan.
"Meillä on muutama sana keskusteltavana keskenämme, Hollande sanoi.
Äänestäjät eivät
ymmärtäneet merkitystä
Sosialistien jakolinja ei ole aivan vähäinen. Perustuslakia vastaan äänestänyt puolueen vasen laita tahtoisi ankkuroida puolueen tiukasti vasemmalle ja käydä perinteistä luokkataistelua perustuslain edustamaa uusliberalismia vastaan. Oikea laita puolestaan pyrkii yhä voimakkaammin poliittiseen keskustaan Britannian Tony Blairin ja Saksan Gerhard Schrvderin malliin.
Mitä ranskalaisilla sitten liikkui päässään äänestyshetkellä? Sunnuntain mielipidetiedustelujen mukaan yli joka kolmas myönsi, että äänesti lähinnä oman hallituksensa luottamuksesta.
Ranskalaiset eivät ilmeisesti lopulta ymmärtäneet tai sitten välittäneet - kuinka tärkeästä asiasta on kyse, sillä jopa 57 prosenttia äänestäjistä ei uskonut, että Eurooppa heikkenisi perustuslain hylkäämisen seurauksena.
Lähes puolet vastaan äänestäneistä perusteli vastustustaan uskomuksellaan, että perustuslain myötä työttömyys kasvaisi Ranskassa.