Rans­kal­le ja Sak­sal­le "oma unioni"

Ranska ja Saksa suunnittelevat tiivistävänsä yhteistyötään entisestään, jopa unioniasteelle. Se koskisi puolustus- ja ulkopolitiikkaa sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Ne voisivat yhdistää diplomaattisen edustuksensa ja toimia yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä kuten YK:n turvallisuusneuvostossa.

Ranska ja Saksa suunnittelevat tiivistävänsä yhteistyötään entisestään, jopa unioniasteelle. Se koskisi puolustus- ja ulkopolitiikkaa sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaa.

Ne voisivat yhdistää diplomaattisen edustuksensa ja toimia yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä kuten YK:n turvallisuusneuvostossa. Tällaisesta tulevaisuudenkuvasta kertoo ranskalainen Le Monde -lehti.

Syynä on pelko EU:n laajenemisen tuomista vaikeuksista ja rintama Yhdysvaltoja vastaan. EU:ssa on toukokuusta lähtien 25 jäsenmaata, ja suhteessa Saksan ja Ranskan hallitseva asema unionissa pienenee ja vaikeutuu. Uudet jäsenmaat eivät todennäköisesti ole niin kuuliaisia kahdelle EU:n veturille kuin mihin nämä ovat tähän mennessä tottuneet.

Taustalla kerrotaan olevan myös pelko siitä, että parhaillaan EU:n perustuslaista käytävissä neuvotteluissa ei saada läpi Saksan ja Ranskan ajamia uudistuksia. Kysymykseen, mitä jää jäljelle, jos 25 maan unioni epäonnistuu, Ranskan pääministeri Jean-Pierre Raffarin vastaus on "Ranskan ja Saksan lähentyminen".



Irakin sodan vastustus
yhdistää entisestään


Ranskan ulkoministerin Dominique de Villepinin mukaan Ranskan ja Saksan unioni on "ainoa historiallinen uhkapeli, joka emme voi hävitä".

Ranska ja Saksa ovat 1960-luvun alusta lähtien tiivistäneet yhteistyötään, ja päämiestason ja ministeritason tapaamiset ovat tiiviitä. Niitä on vain lisätty viime vuosina.

Ranskan presidentti Jacques Chirac edusti symbolisesti liittokansleri Gerhard Schröderiä viimeisessä EU:n huippukokouksessa lokakuussa, kun Schröderin oli palattava liittopäiville tärkeään äänestykseen talousuudistuspaketista.

Ne olivat rintamassa Yhdysvaltoja vastaan vastustaen Irakin sotaa. Molempien maiden suhteet Yhdysvaltoihin ovat edelleen ongelmalliset. Varsinkin Ranskan odotetaan olevan erittäin pidättyväinen niin kauan kuin George W. Bush on Yhdysvaltain presidenttinä.

Viime päivien rajut iskut Irakissa ovat kuitenkin muuttaneet Ranskan kantaa. Torstaina Ranska tarjosi Yhdysvalloille apuaan. Radiohaastattelussa de Villepin sanoi, että hän ojentaa amerikkalaisille kätensä, koska "meitä kaikkia koskee se, mitä siellä on pelissä ja koska on kysymys maailman turvallisuudesta".



Puolustuksesta
löytynee sopu hvk:ssa


Ranskan ja Saksan yhteistyön tiivistäminen koskisi ennen kaikkea ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Ne pyrkivät viime kevään muodostamaan niinsanotun kovan ytimen puolustusasioissa.

Torstaina kerrottiin kuitenkin brittiläisessä Financial Times -lehdessä, että Saksa, Ranska ja Britannia ovat jo lähellä ratkaisua yhteisestä puolustuspolitiikasta.

Sen mukaan EU:n yhteisten, Naton ulkopuolella suoritettavien operaatioiden johtamista ei jätetä "etujoukon" käsiin, kuten jopa perustuslakiluonnoksessa on ehdotettu.

Britannia haluaa monien EU-maiden ja uusien jäsenmaiden tukemana, että puolustusyhteistyössä olisi mukana mahdollisimman moni jäsenmaa. Operaatioista päättäisivät kaikki jäsenmaat.

Puolustuskysymyksistä keskustellaan seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa ensi tiistaina.

Ilmoita asiavirheestä