Kaksi maisteritutkintoa. Uunituoreet tohtorin paperit taskussa. Ranskalainen Mathieu Marmion on 27 vuoden ikäänsä nähden ennättänyt saada urallaan enemmän aikaan kuin moni uskaltaisi edes haaveilla.
Eikä tahti hiivu vieläkään. Oulun yliopiston maantieteen laitoksella tutkijana toimiva Marmion on kiinnostunut dosentin pestistä. Voisipa hän hyvin kuvitella loikkaavansa myös teollisuuden leipiinkin.
Ehtiihän tuota, ensin täytyy kuitenkin kasvattaa akateemisia meriittejä entisestään ja kuluttaa luvatut tutkijanrahat loppuun. Ja nauttia elämästä suomalaisen tyttökaverin kanssa tuiralaisasunnossa.
"Olen tehokkaimmillani, kun erotan selvästi vapaa-ajan ja työn. En tuo töitä kotiin", Marmion valottaa tehokkuutensa taustoja.
Kaksi vuotta sitten Ouluun saapunut Marmion on maantieteen laitoksen professorin Miska Luodon löytö. Luoto tarjosi Ranskasta Norjan Huippuvuorille päätyneelle miehelle töitä tutkimusprojektistaan.
Samaan aikaan Marmionia houkuteltiin myös Ohion yliopistoon Yhdysvaltoihin, mutta hän valitsi mieluummin Oulun yliopiston. Akatemian rahoituksen saaneessa Luodon projektissa kun oli mahdollisuus pidempiaikaiseen työskentelyyn.
"Halusin rahoituksen vähintään kolmeksi vuodeksi, ja Luoto tarjosi neljä. Eurooppalaisena tartuin mieluummin Suomeen", tohtori perustelee.
Kahdessa vuodessa valmistuneessa väitöskirjassaan Marmion löysi uusia näkökulmia alueellisten mallien epävarmuuteen luonnontieteessä. Siinä yhdistyivät hänen taustakoulutuksensa sekä mielenkiinnon kohteensa.
"Olen erikoistunut navigaatiojärjestelmiin ja pidän luonnosta."
Urakan nopeuden mahdollisti muun muassa Miska Luodon tarjoama vankka ohjausapu, minimissään ollut opetusvelvollisuus ja se, että Marmion pystyi hyödyntämään jo valmiiksi kerättyä tietoa.
Liika kansainvälisyys olisi pahasta
Kansainvälisen tutkijan taival Oulun yliopistolla on Mathieu Marmion mukaan ollut "tosi helppo". Hän on aina saanut, mitä on tarvinnut: palveluita, laitteita, terveydenhuoltoa, mahdollisuuden osallistua seminaareihin ja työmatkoihin ulkomaita myöten.
"Kaikki puhuvat englantia. Minulla ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia."
Marmionin mukaan vieraiden yhteys paikalliseen yliopistoväkeen on riittävän tiivis. Vaikka ulkomainen lisäväki olisikin mieluisaa, ei kansainvälistymistä kannata Marmion mielestä viedä liiallisuuksiin.
"Yliopiston kannattaa ehdottomasti pitää kiinni omasta identiteetistään."
Marmion hankki pohjakoulutuksensa ja ensimmäisen elektroniikka-diplomi-insinööritutkintonsa kotimaastaan Ranskasta. Sieltä hän suunnisti Norjaan, mistä jäi haaviin toiset maisterin paperit.
Öljyn tuoma raha näkyy miehen mukaan maan vahvassa panostuksessa rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Suomessa satsataan vastaavalla tavalla varat tutkimukseen.
Arkipäiväisempiäkin eroja löytyy.
"Suomalaisten ruokakauppojen valikoima on parempi kuin norjalaisten", riistasta ja rahkasta pitävä tohtorismies vertaa.
Häntä viehättää täällä etenkin luonto. Liikunnallisen Marmionin ei tarvitse polkaista pyörällään kymmeniä kilometrejä metsään päästäkseen.
"Suomalaiset tykkäävät makkaranpaistosta. Yhteys luontoon on mahtavan vahva."
Marmion on päässyt sukeltamaan pohjoisen kansan sielunelämään etenkin tyttöystävänsä ja tämän perheen kautta. Kielitaidon karttuessa eräänlainen sumu miehen ympäriltä on hälventynyt, ja hän on päässyt entistä paremmin kiinni paikalliseen arkeen.
"En elä enää kuplassa. Ymmärrän, mitä ympärilläni tapahtuu."