Suomi on Ranskan kanssa valmis kehittämään EU:n puolustusyhteistyötä.
Presidentti Niinistön ei tarvitse pitäämonologeja, sillä Ranska vie aloitteita eteenpäin. Presidentti Macron haluaa Suomen mukaan Euroopan interventioaloitteeseen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on löytänyt hengenheimolaisen käytyään vuosia yksinpuhelua eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta.
Vastakaikua tulee nyt Ranskasta, jonka Euroopan johtajaksi ja uudistajaksi pyrkivä dynaaminen presidentti Emmanuel Macron haluaa syventää ja tiivistää eurooppalaista puolustusulottuvuutta.
Macron on virkakaudellaan tehnyt aloitteita myös EU:n taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön tiivistämisen puolesta. Virallisella vierailulla puolisoineen Suomessa ollut Macron nosti torstaina esiin ajatuksen EU:n avunantovelvoitteen ulottamisesta perussopimuksiin.
Kun Suomi on perinteisesti kulkenut eurooppalaisessa taloudessa Saksan kintereillä, niin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa katse on nyt tiiviisti Ranskassa.
Konkreettinen asia, josta vierailulla puhuttiin, oli Ranskan tekemä Euroopan interventioaloite. Suomi lähtee mukaan valmisteluun, jolla eurooppalaista puolustusalan yhteistyötä ja toimintakykyä vahvistetaan. Myös muita pohjoismaita houkutellaan mukaan. Aloitteessa on jo mukana yhdeksän EU:n ja Naton jäsenmaata. Mitä interventioyhteistyö voisi olla? Kyse voisi olla esimerkiksi joukoista, jotka evakuoivat kansalaisia katastrofin keskeltä.
Ranska on ollut aloitteellinen myös Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen aktivoimisessa. Tämä sopii Suomelle. Ei siis ollut yllätys, että Suomi oli ensimmäinen maa, joka vastasi Ranskan avunpyyntöön terrori-iskun yhteydessä 2015.
Suomen ja Ranskan suhteista huokuu yhteisymmärrys siitä, että eurooppalaista puolustusta ja turvallisuusstrategiaa on laajennettava.
Torstaina julkistetussa maiden välisessä julkilausumassa Euroopan turvallisuudesta vaaditaan lisätoimia, jotta eurooppalaisilla olisi vahvempi yhteinen itsenäinen sotilaallinen torjuntavalmius turvallisuus- ja puolustusetujen valvomiseksi ensi vuosikymmeneen mennessä.
Suomi ja Ranska antoivat viimeksi kaksi vuotta siten julkilausuman, jossa kehotettiin EU-maita tehostamaan puolustusyhteistyötään. Sen jälkeen pysyvän rakenteellisen yhteistyön kehittäminen on edennyt ripeästi. Lisäksi Suomi ja Ranska valmistelevat parhaillaan aiesopimusta kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä.
Yhteistyö eurooppalaisissa järjestelmissä vastaa Suomen turvallisuustarpeisiin. Koska Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen, lisää turvallisuutta on haettava sieltä, mistä sitä on saatavissa. Perinteiseen puolustuspolitiikkaan kuuluvien uhkien rinnalla kyse on koko Euroopan tasoisesta varautumisesta hybridiuhkiin, terrorismiin ja maahanmuuton ongelmiin.
Euroopassa tarvitaan laajaa turvallisuuskeskustelua. EU on maailman suurin talousalue ja arvoyhteisö, vaikka siltä ei ympäröivän maailman silmissä aina näytä. Sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmän palautuminen olisi EU:n ja Suomen etu. Ranskalaisten kanssa tämä keskustelu sujuu nyt poikkeuksellisen hyvin.