Saksalainen kenraali johti sotilasparaatin osallistuvia joukkoja Pariisissa maanantaina Ranskan juhliessa kansallispäiväänsä. Turvallisuustoimet olivat erittäin tiukat helteisessä Ranskan pääkaupungissa, ja turvallisuutta valvovia poliiseja oli selvästi enemmän kuin paraatijoukkoja.
Paraatijoukkojen kärjessä kulki 120 miehen vahvuinen Eurocorps-osasto saksalaisen kenraalin Holger Kammerhofin komennossa.
Noin 4 000 sotilaan paraatijoukot marssivat Riemukaaren luota Concorden aukiolle, missä joukkojen ohimarssia oli seuraamassa Ranskan poliittisia silmäätekeviä presidentti Jacques Chiracin johdolla.
Bastiljin vuosipäivä
Ranskan kansallispäivää vietetään Bastiljin linnoituksen valtauksen vuosipäivänä. Pariisissa olevan linnoituksen valtaus 14. heinäkuuta 1789 oli Ranskan vallankumouksen alkumerkki.
Ranskan kansallispäivän perinteisiin kuuluu muun muassa tasavallan presidentin suoma armahdus vangeille. Tänä vuonna paraatin clou on Eurocorps´in sotilaitten osallistuminen 150 naisen ja miehen voimalla. Eurocorps, johon kuuluu Ranskan, Saksan, Belgian, Espanjan ja Luxemburgin puolustusvoimien väkeä perustettiin tasan 10 vuotta sitten.
Juuri tänä vuonna Eurocorps´in esiintyminen kansallispäivän paraatin etunenässä on myös poliittinen ele. Presidentti Chirac haluaa muistuttaa Yhdysvalloille, että on vain yksi yhtenäinen Eurooppa eikä, kuten Donald Rumsfeld totesi, vanha Eurooppa, joka taistelee uutta vastaan. Ranskalaisten toiveena on, että Eurocorps olisi se ydin, josta kasvaisi Euroopan yhtenäinen puolustus.
Presidentin suoma armahdus on perua monarkian ajoille. Kansallispäiväähän vietetään kuninkaallisen vankilan Bastiljin linnan valtauksen muistoksi, joka tapahtui 14.7 1789. Bastiljin valloitus oli vain yksi etappi suuren vallankumouksen myllerryksessä, joka johti ensiksi Napoleon I:n valtaanpääsyyn ja sen jälkeen monarkian paluuseen.
Aikoinaan presidentti armahti lähes järjestään kaikki pikkurötöksistä narahtaneet.Nykyisin armahduksissa on miltei selvät säännöt, jotka koskevat etenkin vankeja. Kuitenkin presidentillä on edelleenkin mahdollisuus toimia täysin oman harkintansa mukaan.
Tänä vuonna vapaalle pääsee noin 3 000 henkeä, joka on mitätön määrä Ranskan noin 60 000 vangista. Lisäksi, lukuun ottamatta vakavista rikoksista tuomittuja, joiksi katsotaan muun muassa huumekauppa, rattijuopumus, lapsiin kohdistunut väkivalta ja terrorismi, kaikkien vankien istuminen lyhenee seitsemällä päivällä jokaista tuomiokuukautta kohden.