Ranska tunnetaan omaperäisestä ja välillä jopa omahyväisestä ulkopolitiikastaan, joka ei kätke vakan alle käsitystä omasta suuruudesta. Tämä linja näkyy Ranskan EU-politiikassa ja aika ajoin hyvinkin kireissä suhteissa Yhdysvaltoihin.
Samanlaista omapäistä politiikkaa noudattaa myös Israel ja etenkin sen nykyinen pääministeri Ariel Sharon. Sharon on palestiinalaisen vastapuolen ohella tehnyt osansa heikentääkseen Lähi-idän rauhanmahdollisuuksia entisestään. Nyt Sharon on saanut aikaan diplomaattisen kriisin Ranskan kanssa.
Pääministeri Sharon patisteli sunnuntaina Ranskan runsasta puolta miljoonaa juutalaista muuttamaan pikimmiten Israeliin. Hän perusteli mielipidettään sillä, että juutalaisvastaisuus on kasvanut räjähdysmäisesti Ranskassa.
Presidentti Jacques Chirac julisti Sharonin maanantaina ei-toivotuksi henkilöksi Ranskassa kunnes Israel on antanut tyydyttävän selityksen. Sharonilla oli voimassa vierailukutsu Pariisiin. Ratkaisu on kova, mutta ymmärrettävä diplomaattinen veto. Chirac sai tuekseen puolueet ja myös Ranskan juutalaisjärjestöjen edustajat.
Chirac herätti pari vuotta sitten suurta närää kehotettuaan Itä-Euroopan valtioita pitämään suunsa kiinni, kun Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain välillä käytiin sanasotaa Yhdysvaltain puolustusministerin Donald Rumsfeldin tavasta jakaa Eurooppa "uuteen" ja "vanhaan". Chiracin, kuten Rumsfeldinkin, tuolloinen lausunto oli taitamaton.
Nyt kiven heitti Sharon. Tällaisilla sammakoilla Israelin johto eristäytyy yhä pahemmin maailmanyhteisöstä ja ajaa itseään nurkkaan, jossa sillä on tukenaan vain Yhdysvallat ja vastassaan vihamielinen arabimaailma. Israelilla ei luulisi olevan varaa menettää siihen myötämielisesti suhtautuneen Euroopan sympatioita.
Juutalaisvastaiset teot ovat kiistatta yleistyneet Euroopan maista etenkin Ranskassa. Pitää silti muistaa, että teot on Chiracin johdolla tuomittu laajalti ja ettei niitä paineta villaisella. Tämän pitäisi riittää myös Sharonille, jonka lausuntoa voi verrata Venäjän alueensa ulkopuolella elävistä venäläisistä kantamaan ylenmääräiseen huoleen.
Israel perustettiin juutalaisten 2. maailmansodassa kokemien julmuuksien jälkeen oikeutetusti heidän turvapaikakseen. Aika on nyt kuitenkin toinen. Juutalaiset kuten kaikki muutkin saavat ja osaavat ihmisoikeudet turvaavissa sivistysvaltioissa itse päättää asuinpaikastaan. Poliitikot ovat vääriä henkilöitä neuvomaan, missä kenenkin tulisi asua. Tällaisista neuvoista on vain harmia.
paakirjoitus@kaleva.fi