Ranskalaiset äänestävät presidentinvaalissa huomenna sunnuntaina, mutta vaalien ensimmäinen kierros käydään perin kummallisissa tunnelmissa.
Torstai-illan terrori-isku Pariisissa ja äänestäjien pitemmän ajan pettymys poliittiseen päätöksentekoon saattavat keikauttaa neljän pääehdokkaan voimasuhteita vielä loppusuoralla.
Vaalit ovat arvaamattomat. Järistykset voivat tuntua EU:ssa, mutta toisaalta Ranskan Eurooppa-politiikka ja asema EU:ssa voivat yhtä hyvin säilyä entisellään.
Ensimmäisen kierroksen tulosta on miltei mahdoton ennakoida. Kisa on todella tiukka ja tasaväkinen.
Ranskassa ei ole mielipidetiedustelujen historiassa koskaan nähty vastaavaa asetelmaa, jossa kaikkien pääehdokkaiden kannatus on mittausten mukaan noin 20 -22 prosenttia.
Kuka tahansa neljästä - äärioikeistolaisen Front Nationalin Marine Le Pen, oman listan Emmanuel Macron, radikaalivasemmiston Jean-Luc Mélenchon tai konservatiivien François Fillon - voi päätyä toukokuussa pidettävälle toiselle kierrokselle.
Vielä kuukausi sitten mielipidemittaukset osoittivat voittoa Le Penille, jonka pääsyä toiselle kierrokselle pidettiin varmana. Mutta kannatus on elänyt voimakkaasti. Nyt toiselle kierrokselle voivatkin Le Penin sijastaan päätyä Macron ja Mélenchon. Eikä sitkeästi maata kiertävän Fillonin mahdollisuuksia voi aliarvioida.
Kannatuksentasaisuus on näkynyt sekavuutena kampanjapuheissa ja -teemoissa.
Ehdokkaat ovat ryhtyneet kumartelemaan eri suuntiin ja lupaamaan ranskalaisille ummet lammet. Le Pen on luvannut Ranskan eroavan EU:sta, Macron haluaa vapauttaa taloutta ja vahvistaa hyvinvointia, Mélenchon tarjoilee lyhyttä työviikkoa isolla palkalla, Fillon mielisi miljardien verohelpotuksia yrityksille.
Harvinaista on sekin, että tarjolla on näin kirjava joukko. Kärkitaistelussa on mukana erilaisten kansanliikkeiden ehdokkaita. Kahta ehdokasta, Le Peniä ja Fillonia, uhkaa lisäksi syyte talousväärinkäytöksistä.
Osaltaan presidentinvaalissa näkyy ranskalaisen poliittisen kentän mullistus. Perinteinen oikeisto -vasemmisto -akseli on näissä vaaleissa rikkoutunut.
Myös Ranskan puoluekentän sirpaloituminen tuntuu. Vielä 1990-luvun alussa Ranskassa toimi runsaat 30 puoluetta, mutta nyt niitä on laskutavasta riippuen pitkästi yli 400.
Vasta vaalisunnuntai näyttää, mikä todella vetoaa 62-miljoonaisen kansakunnan äänestäjiin.
Toisella äänestyskierroksella ehdokkaita on mukana enää kaksi ja ääriviivat ovat selkeämmät. Ei tosin välttämättä.
Mikäli vastakkain ovat Le Pen ja puolueista riippumattomia kansanliikkeitään pyörittävät Macron tai Mélenchon, äänestäjien enemmistö liittoutuu Le Peniä vastaan.
"Puolueettomuus" toisi Macronille valittuna presidenttinä vaikeuksia käyttää valtaa, sillä hänellä ei olisi takanaan kansalliskokouksen enemmistöä.