YK- ja diplomaattilähteiden mukaan Ranska on aikeissa ilmoittaa lähtevänsä vain symbolisesti mukaan 15 000 sotilaan joukkoihin, joiden tehtävänä on turvata haurasta rauhaa Etelä-Libanonissa, vaikka Ranskasta odotettiin alun perin koko rauhanturvajoukkojen selkärankaa.
Aie on herättänyt levottomuutta YK:ssa.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan soitti Ranskan presidentti Jacques Chiracille torstaina yrittääkseen vakuuttaa tämän siitä, että Ranskan tulee osallistua aktiivisesti tuleviin kansainvälisiin joukkoihin. Torstai-iltana New Yorkissa oli koolla joukkojen perustamista käsittelevä kokous, johon osallistui noin 60 maata.
YK:ssa jo
hätäännytty
Myöhään torstai-iltana Suomen aikaa alkaneessa kokouksessa olivat läsnä maat, jotka ovat kiinnostuneet osallistumisesta rauhanturvajoukkoihin. YK-johtajien oli määrä esitellä kokouksessa näkemyksensä operaatiosta ja joukkojen voimankäyttövaltuuksista. Vielä ennen kokousta YK-johto luotti Ranskan sittenkin ilmoittavan vahvasta osallistumisesta.
YK:n rauhanturvaosasto hätääntyi, kun kansainväliset virkailijat saivat tietää keskiviikkona, että Ranskan puolustusministeri Michele Alliot-Marie aikoi France 2-kanavan uutislähetyksessä ilmoittaa Ranskan osallistuvan vain vaatimattomasti YK:n Libanon-joukkojen (Unifil) vahvistamiseen tarjoamalla niille kymmenkunta upseeria ja noin 200 miehen pioneerikomppanian.
Lisäksi YK:n käyttöön, ei kuitenkaan YK:n komentoon, on tarkoitus antaa ranskalaiset nopean toiminnan joukot.
YK-virkailijat pelkäsivät, että tällaisella päätöksellä olisi "tuhoisa vaikutus" muihin maihin, jotka saattaisivat antaa sotilaitaan rauhanturvajoukkoihin, ja he pyysivät ministeriä lykkäämään ilmoitustaan.
Niinpä Alliot-Marie tyytyi televisiohaastattelussa ainoastaan ilmoittamaan, että ranskalaiskenraali Alain Pellegrini, jolla on tällä hetkellä komennossaan tulevien joukkojen pohjana olevien Unifil-joukkojen 2 000 sotilasta, jatkaa tehtävässään helmikuuhun saakka.
Mandaatin vahvuus arveluttaa
"Jos lähetetään joukkoja, joiden tehtävää ei ole tarkoin määritelty, eikä niille anneta riittäviä ja kyllin laajoja toimintamahdollisuuksia, kaikki voi kääntyä katastrofiksi, myös niille sotilaille, joita lähetämme paikan päälle", puolustusministeri kuitenkin varoitti.
Jo useiden päivien ajan diplomaattipiirit olivat pitäneet itsestään selvänä, että Ranska lähettäisi Libanon-joukkoihin 2 000-5 000 miestä, mikä olisi tehnyt Pariisista uusien joukkojen luontaisen johtajan.
Ranskan mielenmuutos uhkaa erään YK-lähteen mukaan "koko prosessia". Eräs sotilasjohtaja sanoo, että ratkaisuun ovat syynä "Bosnian traumat" ja "pelot Syyrian ja Iranin kostotoimista". Näiden maiden hallitukset tukevat Hizbollahia, ja Ranska on käynyt niitä vastaan diplomaattista taistelua.
YK:ssa Ranskaa pidetään barometrinä: mikäli Pariisi johtaisi operaatiota, se saisi aikaan lumipalloilmiön vetäen muita maita mukaan. Sen sijaan Ranskan niukka osallistuminen vahvistaisi sitä käsitystä, että Ranska ei luota YK:hon, ja se saattaisi lannistaa muita tulokkaita.
Vaikka Ranskan hallitus on halukas jatkamaan diplomaattisia aloitteitaan Libanonissa myös sotilaallisilla sitoumuksilla, maan sotilasjohtoon vaikuttavat yhä katkerat kokemukset rauhanturvaoperaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa Unprofor-joukoissa 1992-1995. Ranska koki raskaita tappioita ja sen armeija joutui nöyryytetyksi.
Eikä kukaan ole unohtanut, että lokakuussa 1983 Beirutissa Hizbollahin tekemäksi uskotussa attentaatissa kuoli 58 ranskalaissotilasta.
Libanonin armeija
ryhtyi töihin
Libanonin armeijan joukot saapuivat torstaina vuosikymmenten tauon jälkeen maan eteläosaan samalla kun Israelin armeija jatkoi vetäytymistään.
Armeijan tiedottajan mukaan Israel on luovuttanut YK:n rauhanturvaajille kaksi kolmasosaa miehittämistään alueista. Libanonin joukot puolestaan ottivat hallintaansa 30 kylää.
Niiden joukossa ovat mm. Jarun ja Maroun al-Ras, joissa vielä pari viikkoa sitten käytiin verisiä taisteluita.
Alueelle siirtyi päivän aikana noin 6 000 libanonilaissotilasta.