Tämä on viides osa Kalevan ilmastosarjaa. Edelliset osat on julkaistu 8.12., 21.12. ja 30.12.2008 sekä 5.1.2009.
Belgialla ei ole kunnollista koordinoitua ilmastopolitiikkaa, vaikka saasteet ja huono ilmanlaatu aiheuttavat yhdessä Euroopan tiheimmin asutuista maista vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemia - enemmän kuin liikenneonnettomuudet.
EU:n komissio aloitti myös viime vuonna oikeustoimet Belgiaa vastaan kaatopaikkoja koskevan lainsäädännön noudattamatta jättämisestä. EU:n kaatopaikkadirektiivi hyväksyttiin jo yli yhdeksän vuotta sitten, mutta sen säännösten käyttöönotto Belgiassa on takkuillut pahoin, vaikka maassa on yksi Euroopan tehokkaimmista jätteiden kierrätysjärjestelmistä.
"Belgia on huono oppilas ilmastopolitiikassa", vihreiden kansanedustaja Tinne Van der Straeten myöntää.
Syy maan huonoon tilanteeseen Van der Straetenin mukaan ei ole se, etteivätkö belgialaiset olisi valveutuneita tai valmiita ilmastotalkoisiin vaan se, että Belgian poliittinen hallintorakenne on hyvin monimutkainen.
Liittovaltiossa on kolme alueellista osaa - Brysselin pääkaupunkialue, Flanderi ja Vallonia - joilla kullakin on omat hallituksensa ja parlamenttinsa. Maantieteellisen jaon lisäksi kieliyhteisöillä on myös aluehallituksista erilliset hallitukset, eli Belgiassa on yhteensä kuusi eri hallitusta.
"Kesti lähes kymmenen vuotta, ennen kuin Belgiaan saatiin edes ensimmäinen tuulipuisto merelle Pohjois-Belgian rannikolle. Tuulivoiman käytössä Belgia on yhä Euroopassa häntäpäässä", Van der Straeten harmittelee.
Kesti myös vuosikausia, ennen kuin Euroopan pääkaupunkinakin tunnettu Bryssel sai kuntoon jätevesiensä käsittelyn, kun Belgian kuningas Albert II vihki vajaa vuosi sitten käyttöön kaupungin pohjoisen jätevedenpuhdistamon.
Ydinvoima
aiotaan korvata
Muutama vuosi sitten Belgia vielä aikoi korvata ydinvoiman kokonaan energiansäästöllä, maakaasulla ja uusiutuvilla energialähteillä, mutta maata pitkin vuotta koetelleet hallituskriisit uhkaavat kaataa tämänkin tavoitteen.
Belgia kuitenkin kunnioittaa EU:n kunnianhimoisia päästötavoitteita ja aikoo nostaa uusiutuvan energian osuuden kuuteen prosenttiin sähköntuotannosta jatkamalla suurten tuulipuistojen rakentamista merelle. Loput tarvittavasta sähköstä aiotaan tuottaa ulkomaisella maakaasulla. Tavoitteena on myös lisätä yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa.
Van der Straeten haluaa suurten ilmastopoliittisten asenne- ja rakennemuutosten tapahtuvan Belgiassa puhtaasti alueellisilla tasoilla.
Van der Straeten ei myöskään usko pieniin tekoihin, kuten muovipussien tai hehkulamppujen kieltämiseen.
Monessa Euroopan maassa on käynnissä hankkeita, joilla yritetään luopua muovipussien käytöstä kokonaan.
EU-maat julistivat niin ikään pari viikkoa sitten haluavansa kieltää suuritehoisimpien hehkulamppujen myynnin jo ensi vuonna. Kaikki hehkulamput olisivat kiellettyjä vuoteen 2012 mennessä, jolloin siirryttäisiin kokonaan energiansäästölamppujen käyttöön.
Veroporkkanoita
rakentamiseen
Van der Straeten toivoo sen sijaan, että Belgia panisi vauhtia rakennusten energiaremontteihin.
"Rakentamisessa tarvitaan älykkäitä ratkaisuja, joihin jo nyt rohkaistaan erilaisin kotitalousvähennyksin", Van der Straeten selvittää.
Hänen mukaansa Belgiassa kaikki asuintalot pystyisivät siirtymään käyttämään maa- tai ilmalämpöä 20 vuoden sisällä, mikä olisi merkittävää, koska 70 prosenttia belgialaiskodeista on omistusasuntoja.
Teollisuuden vaikutukset näkyvät jo selvästi Belgian luonnossa muun muassa Maasjoen, tärkeän juomaveden lähteen, likaantumisena.
Tämä johtuu lannoitteiden käytöstä ja teollisuuden jätevesistä. Belgiassa on myös teollisuuden aiheuttamia happamia sateita.
Van der Straeten sanoo olevansa kuitenkin optimisti siinä, että ilmastoa ja ympäristöä voidaan suojella.
Hän muistuttaa, että on myös laskettu, että jo uusiutuvan energian lisääminen toisi Belgiaan 26 000 uutta työpaikkaa.