Oulunsalo
Liminganlahdella saattaakin kasvaa tuhansia hehtaareja arvokasta rakennusmateriaalia. Näin ainakin, jos savi- ja ruokorakentamisen asiantuntijoihin on uskominen.
Jyväskyläläinen arkkitehti Hartwig Reuter aloitti viikko sitten niittourakan Oulunsalon aarre-aitassa, josta paikallisille on ollut lähinnä riesaa. Järviruoko, ryti, on Reuterin mukaan monessa mielessä parempaa eristettä kuin teollinen mineraalivilla.
"Ruoko on terveellistä, takuulla kotimaista ja sen talteenotto on vähäenergistä", Reuter mainitsi.
Liminganlahden yhden kevään sadolla voisi eristää helposti satoja taloja, sillä ruo'on lämmöneristekykykin, 0,04-0,06 lambdaa, on lähellä mineraalivillan lukuja 0,035-0,04.
Reuter toi Liminganlahdelle merkillisen näköisen kojeen. Itsesitova niittokone pisti rytiä lakoon ja niputti siitä nättejä lyhteitä. Mies oli niin innoissaan, että häntä oli vaikea illalla saada pois ryteiköstä.
Paikalliset kuuntelivat kummissaan, kun Suomen ehkä suurin järviruokoalue olikin jonkun silmissä arvokasta.
Oulunsalon metsästysseuran puheenjohtaja Eero Päätalo myhäili tyytyväisenä, kun valtavaan rantapeltoon saatiin edes pieniä aukkoja. "Lintujen elinympäristö paranee. Nyt kahlaajat ja pienet vesilinnutkin uskaltavat taas tulla tänne", Päätalo sanoi.
Hän muistutti, että rydin hävittämistä on mietitty kymmeniä vuosia. Tällainen hyötykäyttö olisi yksi vaihtoehto.
Pitkä käyttöikä
Eikä saksalaissyntyinen Reuter niittänyt ruokoa vain kokeeksi. Ruoko tulee eristeeksi oulunsalolaisen Lauri Helasen savusaunaan, jonka hän kesällä rakentaa savesta. Reuterin niputtamaa eristettä riittänee myös muiden rakennusten eristeeksi.
Pelkkä niitto olisi jo hyödyttänyt lintuja, mutta ei rantojen kuntoa. Nyt ryti saadaan pois rantoja rehevöittämästä ja hyötykäyttöön.
Ilman lisäainettakin rydistä saa eristettä, joka pysyy parhaimmillaan hyväkuntoisena vuosisadan. Kattomateriaalinakin sen on laskettu kestävän paljon peltiä pidempään eli noin 50-80 vuotta.
Käytön jälkeen sitä voi vielä viedä pelloille maanparannusaineeksi. "Ainoa suola, mitä tähän lisätään, on otsasuola", Hartwig Reuter vitsaili.
Savi ja ruoko tunnettiin rakennusmateriaalina jo muinoin, mutta Reuterin mukaan tässä ei jäljitellä vanhaa. Sen sijaan luonnonmateriaali on hänen mielestään tulevaisuuden hightechiä.
"Niissä ei ole yhtään haitallisia materiaaleja, eikä ruokoon kykene rotan hampaat", Reuter luetteli. Hänen hyötylistansa oli pitkä, toisin kuin suomalaisilla yleensä.
Ruokomaa laajenee
"Suomalaiset tietävät parhaiten, mihin savea ei voi käyttää. He eivät tiedä vielä riittävästi, mihin kaikkeen sitä voi käyttää", Reuter valitti.
Rydin ja saven käyttö rakennuksissa pysähtyi Suomessa käytännössä sotaan. Nyt taitoa herättelee hiljalleen muun muassa suomalainen Saviyhdistys. Ruokoeristeet tarvitsee vain rapata savella, sillä ne "kasvavatkin" yhdessä.
Esimerkiksi Saksassa järviruoko on kuitenkin hyvin tunnettu ja käytetty rakennusaine. Saviaktiivit toivovat, että ruo´on käyttö elpyy myös Pohjois-Suomessa.
Materiaalista ei tule puutetta, sillä otollista kasvuperää, vesijättömaata, on Liminganlahdellakin vuosi vuodelta enemmän.