Pattijoen Urheilijat lähtee tänään miesten toiseen pesäpalloilun finaaliotteluun altavastaajan asemasta. Takana on viikon takainen tappio Sotkamosta.
Pelaajat tekevät kaikkensa, jotta pisimmillään viiteen mahdolliseen otteluun venyvä finaalisarja kääntyisi kultaiseksi. Mutta takana ovat myös lujat taustavoimat, jotka uskovat joukkueeseen. Mielessä on neljän vuoden takainen finaalisarja, jossa Sotkamo jätti Pattijoen hopealle suoraan kolmessa ottelussa.
"Ei epäilystäkään, etteikö meillä taustavoimilla olisi luja usko omiimme. Pojat kääntävät homman kotiin", manageri Heikki Tuomikoski vakuuttaa.
Pesäpalloilu on Pattijoella vanhaa perua, onhan seura perustettu jo vuonna 1928. Pesiskouluja aloiteltiin tosissaan 1970-luvulla.
"Pohja luotiin, kun aloitettiin järjestelmällinen junioritoiminta. Niiden aikojen pesiskoululaisista joukkueessa pelaa vielä Timo Lemponen. Jo silloin eli kaukainen haave, että joskus pelattaisiin mestaruudesta", Tuomikoski muistaa.
Seuraava piristysruiske alueen pesäpalloon tuli 1990-luvulla, kun Raahen Vesan ja Pattijoen Urheilijoiden pesäpallojaostot yhdistettiin. Vuoden 2003 kuntaliitoksessa Raahe nielaisi Pattijoen, mikä on monelle ollut tunnetasolla kova paikka.
"Liitos nakersi pienen kylän identiteettiä. Mutta pääasia, että koko seutukunnan pesäpalloväki puhalsi yhteen hiileen. Vuonna 2004 käytiin aallonpohjassa sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Silloin päätettiin tehdä strategia 2005-08, jota nyt noudatetaan - ja pelataan finaaleissa. Olennaista on, että seudun talouselämä jaksaa uskoa meihin", Tuomikoski kiittelee.
19 juniorijoukkuetta, kruununa A-pojat
Seuran puheenjohtaja Marja-Leena Kyrö muistuttaa, että ilman laajan juniorityön takana olevaa suurta vanhempien joukkoa seura ei olisi mitään.
"Meillä on seitsemäntoista nuorempien joukkuetta, johon määrään pitää lisätä A-pojat ja B-tytöt. OIemme erittäin ylpeitä A-poikien joukkueestamme, joka tänä kesänä otti seuran historian ensimmäisen hopean. Siellä kasvaa hyviä poikia", Kyrö sanoo.
Tuomikoski on kymmenien vuosien takainen seuraveteraani, mutta Kyrö on tulokas: hän muutti Raaheen Kolarista vuonna 1999.
"Tuttavat vetivät mukaan minulle ihan uuteen lajiin, pesäpalloon. Olen kokenut, että pesäpallolla on alueelle suuri merkitys, pelaahan edustusjoukkueemme sentään maan korkeimmalla sarjatasolla. Raahe saa joukkueen kautta näkyvyyttä erittäin hyvin", koulutuskuntayhtymän talousjohtajana työskentelevät Kyrö sanoo.
Heikki Tuomikoski muistuttaa, että tulevaisuuden varmistamiseksi on tehtävä töitä.
"Miten saadaan tulevinakin vuosina ihmiset pois pelikonsolien ääreltä ja tulemaan oikean urheilun pariin ja vapaaehtoistyöhön? Siinä riittää haastetta muillekin seuroille ja lajeille - ongelma on kaikilla sama. Meidän pitää vaan uskoa oman, kansallisen lajimme tulevaisuuteen. Meiltä ei kovin monta pelaajaa vuosittain rapakon taakse katoa", Tuomikoski sanoo.
Yhdessä päätöksessä seura sekä Tuomikosken että Kyrön mukaan aikoo pysyä: menestystä haetaan resurssien mukaan: talouden pitää pysyä tasapainossa.
Vaikka seuralla on runsaasti tyttöjunioreita, ei tasokasta naisten joukkuetta aiota väkisin koota.
"Tyrnävä on aika lähellä, samoin Oulu. Pitää tarkoin miettiä, mitkä tämän alueen naispesäpalloilun resurssit ovat. Jos jotain kauniina päivänä meille kasvaa hyvä naisjoukkue, mikäs siinä", Tuomikoski pohtii.
Yleisöennätys
tänään?
Pattijoen Urheilijoiden yleisöennätys on vuodelta 1999, jolloin ottelussa PattU - Sotkamon Jymy oli 3 098 katsojaa. Nyt vastassa ovat samat joukkueet, ja säätiedotus lupaa hyvää.
"Toivotaan, että ennätys menee rikki. Varmaa on ainakin se, että tämän kesän yleisöennätys 1 530 katsojaa menee rikki."
Toista vuotta käytössä olevalle Rännärin pesäpallostadionille mahtuu normaalisti noin 2 700 katsojaa.
"Nyt saamme lisäkatsomoa kolmensadan paikan verran. Jospa nekin paikat tulisivat täyteen", puheenjohtaja Kyrö naurahtaa.
Supersarjan toinen finaaliottelu Pattijoki - Sotkamo pelataan tänään lauantaina klo 14.30. TV2 televisioi ottelun.