Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla päätään nostaneen kryptosporidioosin eli etupäässä naudassa esiintyvän alkueläimen aiheuttaman rajun ripulitaudin vuoksi sairaalahoitoa on tarvinnut vain pari ihmistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) alueella.
Näyttein todettuja tartuntatapauksia on varmistunut viitisenkymmentä, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan tartuntataudeista vastaava lääkäri Teija Puhto.
Kryptosporidioosi on Cryptosporidium parvum -alkueläimen aiheuttama tartuntatauti. Sitä esiintyy naudoilla, joilla se aiheuttaa ripulia yleisimmin vain parin viikon ikäisillä vasikoilla. Tartunta voi olla naudoilla myös oireeton.
Valtaosa ihmisten tartuntatapauksista on ollut PPSHP:n eteläisimpien kuntien alueella, missä on paljon maataloutta. Sairastuneiden joukossa on ollut paljon esimerkiksi maatilayrittäjiä ja lomittajia.
Tartunta ihmisestä toiseen on Puhdon mukaan harvinainen.
– Pääasiallinen tartuntatie on se, että navetassa se saadaan käsiin ja siitä suuhun. Tautia kutsutaan myös vasikkaripuliksi, Puhto kertoo.
– Se on tavallisesti kotona sairastettava ripulitauti. Hoitotoimet ovat samat kuin ripulilla yleensäkin, eli nesteytys on tärkeää.
Ihmisellä tyypillistä on pari päivää kestävä voimakas vesiripuli. Puhdon mukaan sairaalahoidon tarve on erittäin harvinaista.
Jos joutuu hakeutumaan lääkärin tai sairaanhoitajan pakeille ripulin ja siihen liittyvien muiden oireiden vuoksi ja on ollut nautaeläinten kanssa vastikään tekemisissä, asiasta kannattaa mainita.
Iso lisäys tapauksissa
Jostakin syystä tapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina, ja syytä selvitetään. Kryptosporidioositapaukset ovat THL:n mukaan tällä hetkellä kymmenkertaisia vuosikymmenen alkuun verrattuna Pohjois-, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien alueella.
– THL selvittää, onko olemassa jokin muu leviämistie kuin karjatilat. Toistaiseksi sellaista ei ole havaittu, Puhto kertoo.
Maataloustuottajien MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala sanoo, että Keski-Pohjanmaalla tapauksia on mahdollisesti enemmän, koska siellä on suurempi nautatiheys ja välitysvasikkatiloja, joihin tulee eri vasikkatiloilta eläimiä.
Suojalan mukaan MTK:lla ei ole annettu mitään erityistä ohjeistusta vatsataudin varalle esimerkiksi tilojen tai maatalouden parissa työskenteleville.
– Viittaamme ETT:n (Eläintautien Torjuntayhdistys) ohjeistukseen, jossa on selkeät ohjeet ja tilan toimintaa ajatellen, eli miten saadaan hygienian, puhtauden ja pesun kautta infektio katkaistua. Aiheuttaja on alkueläin ja sen täytyy levitä ulostesaastutuksen, esimerkiksi saastuneiden käsien tai juomaveden kautta suolistoon.