Kaleva
Historiantutkija Hashem Aghajarin kohtalo ei ole pelkkä yksittäinen tapaus Iranin oikeuslaitoksessa. Se liittyy maltillisten ja vanhoillisten valtataisteluun, kertoo professori Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin yliopistosta.
Hashem Aghajari on mennyt väittämään, että tavallisten iranilaisten ei pitäisi jäljitellä uskonoppineita islamin tulkinnassa vaan nämä voisivat käyttää myös omaa päätään. Tätä vanhoilliset uskonoppineet pitävät niin pahana rikoksena, että Hashem Aghajari tuomittiin kuolemaan.
Islamia on tulkittu viimeiset tuhat vuotta niin, että uskonoppineet pitävät yllä oppia ja sen puhtautta. Iranissa on lisäksi 1970-luvulla lähtien ajateltu, että oppineiden tulee käyttää myös suoraa valtaa.
Vaikka pohjimmiltaan kyse on valtataistelusta, vanhoilliset ovat myös aidosti suuttuneita Aghajarin lausunnosta, sanoo Hämeen-Anttila. Aghajari on kuitenkin ensisijaisesti valittu valtataistelun välikappaleeksi, professori lisää.
Valtataistelu ei ole
tuonut kriisiä Iraniin
Vallasta taistelevat presidentti Mohammad Khatami, jonka ympärille ovat kerääntyneet liberaalit, ja Iranin korkein johtaja johtaja Ali Khamenei, joka edustaa konservatiiveja. Khamenei on Iranin uskonnollinen johtaja.
Hämeen-Anttila tähdentää, että valtataistelussa ei ole kyse kriisistä. Valtataistelu on nyt jatkunut 5-6 vuotta aina Khatamin presidenttiydestä lähtien. Virta vie aivan selvästi maltillisten suuntaan, sanoo professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Kyseessä on ikään kuin viivytystaistelu", Jaakko Hämeen-Anttila huomauttaa. "Se ei tarkoita sitä, etteivätkö vanhoilliset kykenisi aina välillä kiristämään otetta."
Parlamentti on ryhmittynyt Khatamin taakse ja hänellä on on jonkin verran kannatusta myös hallituksessa. Valvojaneuvosto ja vallankumouskaartit ovat Khamenein välineitä.
Valvojaneuvostolla on erittäin suuri valta. Se tutkii, että kaikki lait ovat islamin lain mukaisia. Jos ne eivät neuvoston mielestä sitä ole, se voi kaataa lait vetollaan.
Neuvosto myös myös estää sellaisten ihmisten nimittämiseen virkoihin, jotka se katsoo niihin sopimattomiksi.
Valtataistelu on aina vaarallista asianosaisille kuten Hashem Afghajarille. Huipulla ei vaaraa juuri ole.
"Sanotaan, että Khatami ja Khamenei tulevat henkilökohtaisesti toimeen keskenään. He mieluummin kamppailevat toisiaan vastaan kuin saavat jonkun vielä vaikeamman vastustajan", Hämeen-Anttila sanoo
Johtajilla on
hyvät puhevälit
"Heillä on kulissien takana ihan hyvä puheyhteys", Hämeen-Anttila lisää. Johtajat ovat toimineet järkevästi eivätkö ole halunneet kärjistää tilannetta välienselvittelyks kuten sisällissodaksi.
"Khatami on valittu kaksi kertaa presidentiksi eikä kukaan ole sitä estänyt. Se on paljon puhuvaa."
Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen maata koetteli sota Irakia vastaan 1980-luvulla eikä selkiintymistä päässyt tapahtumaan yhteiskunnassa. Ennenkaikkea 1990-luvulla ryhdyttiin pohtimaan miten vallankumouksen tuomat äärimäiset periaatteet toimivat käytännössä.
"Sukupolvi, joka on kasvanut islamilaisen vallankumouksen aikana eikä muista muuta systeemiä, on ruvennut väsymään. Se kaipaa hiukan vähemmän jyrkkää tulkintaa."
Useimmat islamilaiset uskonoppineet ovat liberaaleja. Iranin uskonnollisen keskuksen Qomin ajatollahit ovat ruvenneet yhä enemmän puhumaan, että vallankäyttö ei oikeastaan sovi ajatollaheille.
Hämeen-Anttilan mukaan Teheranin ajatollahit haluavat valtaa ja Qomin ajatollahit keskittyisivät uskonasioihin.
Islamin perinne
on maltillinen
Professori Jaakko Hämeen-Anttila painottaa, että liberaali islamilaisuus on uskonnon historiassa ollut sääntö ja konservatiivinen poikkeus.
Hän ihmettelee Yhdysvaltain "käsittämätöntä" linjausta pahan akselista, johon luokitellaan kuuluvaksi myös Iran. Se vetää maton alta Iranin maltillisilta. EU taas tukee maltillista kehitystä Iranissa.