Ran­de­li­nin jäl­jil­lä

Iskelmäbändi Pekka Tapani & Avioero nauttii melkoista kulttisuosiota, vaikka se ei ole heittänyt ensimmäistäkään keikk

Pekka Tapani on Avioero-yhtyeen nimihahmo.
Pekka Tapani on Avioero-yhtyeen nimihahmo.

Iskelmäbändi Pekka Tapani & Avioero nauttii melkoista kulttisuosiota, vaikka se ei ole heittänyt ensimmäistäkään keikkaa eikä julkaissut vielä sinkkuakaan. Kokoonpanon takana on joukko pitkän linjan oululaisia rockmuusikoita, jotka ovat piiloutuneet asiaankuuluvien taiteilijanimien taakse.

Sormus jäi kotiin -kappaleen kertosäe tiivistää hyvin sen, mistä musiikissa on kyse.

"Olemme kovia Kake Randelin
-faneja, ja se on inspiroinut meitä tähän hommaan. Kaikki on ihan täysin Kaken ansiota. Nastaa pimua on kuunneltu", rumpali Juhani Taajoranta tunnustaa.

Randelin on jättänyt jälkensä myös Avioeron soundiin, senkin musiikki lepää konetaustojen varassa. Keikoilla Taajoranta aikoo paukuttaa sähkörumpusettiä, jossa on tuplabassari.

Idea iskelmäbändistä sai alkunsa Poisonblackin keikkabussissa puolisentoista vuotta sitten. Yksi jammaili akustisella kitaralla, ja muut heittelivät ehdotuksia biisien nimiksi ja kehittelivät niihin liittyviä tarinoita.

Vaikka nimiin ja tarinoihin liittyy roimasti sisäpiirin vitsiä, toimivat valmiit tekstit toki myös sellaisenaan.

"Esimerkiksi Yhden lyönnin Make kertoo minun työkaveristani, ja siihen liittyy hänen kommelluksiaan. Hän on iso mies ja sanonut, että se on yksi lyönti ja hommat hoituu, niin töissä kuin tarvittaessa kadullakin", laulusolisti Pekka Tapani paljastaa.

"Tuleva hittisinkku voi olla myös Sydämeni jäi Hirvaskankaalle. Joku meistä tapasi siellä ihanan naisen, en muista kuka. Mutta paikka on varmaan kaikille tuttu. Siellä ovat pysähtyneet melkein kaikki Jyväskylän ohi ajaneet", Taajoranta lisää.

Vaikka Pekka Tapanin sanoitusten lähtökohtana on tietty hilpeys, on mukana myös sopivasti draamaa. Mitään ei kuitenkaan tehdä liian vakavalla naamalla.

"Emme miellä itseämme miksikään huumoribändiksi. Meidän ei ole tarkoitus olla mikään Sleepy Sleepers", Taajoranta tähdentää.

Sen sijaan yhtyeestä tulee mieleen Martti Servo & Napander, niin asenteen kuin soittajien rokkitaustankin takia.

Vaikka iskelmä ja rock ovat kaksi eri maailmaa, ei iskelmään siirtyminen vaikuta tuottaneen oululaismuusikoille ylitsepääsemättömiä ongelmia.

"Onhan niissä eroja, jos alkaa ruotia kunnolla. Mutta kun ei tee liian vakavasti, niin homma kuulostaa hyvältä. Ei se ole lajityypistä kiinni. Kyllähän noistakin saisi rokkibiisejä. Rokki- ja iskelmäbiisithän perustuvat periaatteessa kaikki kolmeen sointuun", Pekka Tapani toteaa.

Pekka Tapani nimeää suurimmaksi haasteekseen sen, mitä hän tekee keikalla käsillään, kun ei ole kitaraa kaulassa. Taajoranta taas ottaa esille raskaskätisyytensä rumpalina.

"Jos minulla olisi tavalliset akustiset rummut, joutuisin varmasti pelaamaan volyymin kanssa, mutta sähkörummuissa on onneksi volyyminappi erikseen. Enkä minä mikään maailman kovin tangon taitaja ole, mutta biisit perustuvat perusjuttuihin", hän sanoo.

Pekka Tapani & Avioero äänitti ensimmäiset demonsa jo toissa kesänä, mutta sen jälkeen aikataulut ovat venyneet muiden bändikiireiden takia. Nyt alkuvuodesta yhtye aikoo vihdoin löytää aikaa studiosessiolle ja nauhoittaa levyllisen biisejä. Keikkojen vuoro on mitä ilmeisimmin vasta ensimmäisen singlen julkaisemisen jälkeen.

Ilmoita asiavirheestä