Suomen julkinen talous tasapainottuu viimeistään ensi vuonna, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. On jo aikakin.
Työllisyysaste lähestyy hallituksen tavoitetta. Hyvät näkymät voidaan kotimaisin päätöksin myös hukata.
Suomen kokonaistuotannon kehitystä kuvaavaan käyrään on viime vuosina piirretty jyrkkiä käänteitä. Pitkä nousu katkesi vuonna 2008 finanssikriisin aiheuttamaan sukellukseen. Parin vuoden päästä siitä koettiin lyhyt nousunytkähdys ja sen jälkeen vuoden 2012 paikkeilla jälleen notkahdus.
Lopputuloksena käänteiden jälkeen on ollut se, että Suomen kokonaistuotannon arvo ei vieläkään ole yltänyt vuosikymmenen takaisen huipun tasolle. Tiistaina julkistettu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennuste lupaa kuitenkin, että tuo kiusallinen haamuraja tänä vuonna lopulta ylitettäisiin.
Etlan arvion mukaan talouskasvu olisi tänä vuonna 2,8 ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Samoilla linjoilla ovat olleet muutkin viime viikkojen talousennusteet.
Merkittävä näkemys Etlan ennusteessa on, että Suomen julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuisi ensi vuonna ja sen keskeinen osa valtiontalous vuonna 2021.
Näin ehkä muuttuisivat todeksi Sipilän hallituksen kaksi keskeistä tavoitetta: velkaantuminen taittuisi vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuisi vuonna 2021.
Konkreettisesti kansalaisten elämässä tuntuvat kansantalouden mittareista työttömyydestä ja työllisyydestä kertovat lukemat. Näistä julkaistiin tiistaina sekä työ- ja elinkeinoministeriön että Tilastokeskuksen näkemykset. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tviittasi tuoreeltaan ja ilmeisen mielellään Tilastokeskuksen tiedon, jonka mukaan kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste on nyt 71,1 prosenttia.
Asialla on merkitystä paitsi kansalaisille myös hallitukselle. Sen tavoitteeksi asettama 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden lopussa lähestyy. Etlan mukaan tavoite on lähellä toteutumista. Jos näin käy, hallitus saa käyttöönsä mojovan vaaliaseen.
Hyvästä kehityksestä on kaikki syyt iloita. Silti työttömiä oli helmikuussa edelleen Tilastokeskuksen mukaan 233 00 ja työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 276 000. Eroa selittää se, että Tilastokeskuksella työttömyyden määritelmä on tiukempi ja että työlliseksi puolestaan kirjautuu helpommin.
Tällä hetkellä kansalaisten kannattaa toivoa, että vaalien lähestyessä ja uuden hallituksen aloittaessa runsaan vuoden päästä päättäjät politiikassa ja työmarkkinoilla pitävät päänsä kylminä. Meillä on ennenkin onnistuttu hukkaamaan lupaavan talouskasvun näkymät.
1990-luvun lamasokkia syvensi se, että talous päästettiin pitkälle kotimaisin päätöksin ylikuumenemaan. Kymmenen vuoden takainen pudotus johtui kansainvälisen talouden kriisistä, mutta lisävauhtia julkisen talouden alijäämälle ja kilpailukyvyn menetykselle annettiin vuoden 2007 ylisuurilla palkankorotuksilla.
Maalaamatta isoja piruja seinille: nyt ulkoisen sokin voisi aiheuttaa esimerkiksi kiihtyvä kauppasota.
Käypää talousoppia voi hakea vaikkapa Moosekselta. Lihavina vuosina on tarpeen varautua laihoihin vuosiin, jotka lopulta väistämättä tulevat. Hyvää kannattaa jakaa, mutta ei kaikkea kerralla.