Hanoi Rocks haluaa lähteä saappaat jalassa. Vaikka yhtye ilmoittikin loppusyksystä, että se lopettaa toimintansa vielä tämän vuoden puolella, on yhtyeen jäähyväiskiertue venynyt Suomessa, Ruotsissa ja Japanissa soitettavine keikkoineen ensi huhtikuulle.
Amerikkalaiselta New York Dollsilta tyylinsä siepannut Hanoi Rocks ehti varhaisina vuosinaan toimia jopa Guns And Roses -yhtyeen esikuvana.
Yhtye jauhoi musiikkiinsa niin Eddie Cochranin ja Jerry Lee Lewisin 1950-luvun bluespohjaista rockia, Sweetin ja Mudin jalostamaa glamrockin jytinää kuin englantilaisen Damnedin varhaisen punkrockin rosoa.
Viidellä eri kokoonpanolla soittanut Hanoi Rocks on levyttänyt kolmelle viimeisimmälle levylleen entistä monimuotoisempia lauluja. Vaikka yhtye ei ole taipunut samaan suuruudenhulluuteen kuin November Rainin kaltaisia teatraalisia voimaballadeja maalannut Guns And Roses, on se musiikillisilla kokeiluillaan nostanut hattua niin Captain Beefheartin alkubluesille kuin 10CC:n silotellulle AOR-soundille.
Perjantaina Hanoi Rocks kumarsi Oulussa punk-juurilleen.
Yhtye osoitti, että sen paikka on enemmänkin pienissä klubeissa kuin isoissa halleissa.
Solistin Mike Monroen laulu on vuosien jälkeenkin tavattoman tiukkaa, ja kitaristilegenda Andy McCoyn, sekä toista kitaraa soittavan Conny Bloomin, basisti Andy Christellin ja rumpali George Atlagicin yhteissoitto oli saumatonta, mutta jyräävän punkmaisella asenteella soitettu keikka, ja uusien laulujen riisutut sovitukset kutistuvat isossa tilassa liki tunnistamattomiksi.
Tragedy- tai Don´t You Ever Leave Me Baby -kappaleiden kaltaiset yhtyeen parikymmentä vuotta vanhat klassikot toimivat hyvin tiukkoina rockpaukutteluina.
Yhtyeen koko liki kolmikymmenvuotisen uran kattavan puolentoista tunnin keikkasetin silmitön mättäminen ei tuonut tarpeeksi selvästi esille McCoyn kitarointia tai yhtyeen muhevaa kokonaissoundia, mikä puudutti muuten räväkkää kokonaisuutta.
Klassikkoyhtyeen viimeisen Oulun-keikan salimiksaukseen olisi toivonut samanlaista eri instrumenttien dynaamista erottelua kuin yhtyeen ensimmäisen version varhaisilla studiolevyillä.