Savonlinnan oopperajuhlien tämän vuoden taiteilijaksi valittu ohjaaja Ralf Långbacka harmitteli Rigoletton maanantaisen kenraaliharjoituksen jälkeen harjoitusajan lyhyyttä juhlilla.
"Jotkut laulajista ehtivät paikalle kovin myöhään, ja se tietenkin hankaloittaa työtä, koska aina uuden ihmisen saapuessa on ikään kuin aloitettava alusta". Långbacka korosti, ettei hän moiti oopperajuhlien järjestäjiä asiasta, mutta toivoi siihen kiinnitettävän huomiota.
"Mutta toisaalta, saataisiinko esiintyjiksi esimerkiksi Rigoletton osan tekevän Franz Grundheberin kaltaisia laulajia, jos harjoitusaika olisi kolme viikkoa", Långbacka pohdiskeli.
Ralf Långbacka ei nuorena miehenä pitänyt oopperaa uskottavana taidemuotona. "Katsoin opiskeluaikoinani ennen kaikkea Münchenissä paljon oopperaa. Solisteina oli sen ajan suuria tähtiä, kuten Birgit Nilsson. "Kyllä he lauloivat hyvin, mutta teatterina ooppera ei koskettanut. Muutos tuli, kun näin Berliinin Komische Operissa Walter Felsensteinin ohjauksia", Långbacka kertoo tämänvuotisessa oopperajuhlakirjassa.
Långbacka tuli uusine ajatuksineen Suomeen ja aloitti ohjaajanuransa vuonna 1958. Pian hänestä tuli Turun ruotsalaisen teatterin johtaja 27-vuotiaana, sen jälkeen Kansallisteatterin johtaja.
Ensimmäisen oopperaohjauksensa hän teki vuonna 1967. Hänen Suomen kansallisoopperaan ohjaamansa Alban Bergin Wozzeck oli sensaatio. Wozzeckissa nähtiin elävää teatteria, sisäisesti tulkittuja solistirooleja sekä oopperakuoro, joka liikkuu ja reagoi elävästi.