"Raksila oli 1940-luvulla kantakaupungin kylkiäinen. Ratapiha, VR:n konepaja, veturitallit ja niiden suojana oleva korkea lankkuaita sekä eristivät että sitoivat Raksilan yhdeltä sivultaan kaupunkiin. Kolmelta muulta sivultaan hiesumaalle rakennettu neliönmuotoinen yksikerroksisten puutalojen alue rajoittui peltoihin ja sameavetiseen, laiskasti virtaavaan ojaan, jossa kuhisi iilimatoja."
Näin Paavo Rintala kirjoitti ja muisteli Raksila-lehdessä toukokuussa vuonna 1986 kävelyretkeään 1970-luvun puu-Raksilassa. Tuolloin kirjailija pelkäsi keitaan katoavan kartalta seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Paavo Rintalan painajainen ei toteutunut. Oulun puu-Raksila elää tiivisti Oulun keskustan kyljessä, elinvoimaisempana kuin koskaan, mutta silti rauhassa kuin herran kukkarossa konsanaan.
Puu-Raksila on haluttu asuinpaikka. Viime kesinä pääosin 1930--40-luvuilla rakennettujen puutalojen julkisivuja on ahkerasti maalattu ja korjattu. Puu-Raksilasta pidetään hyvää huolta. Sitähän edellytetään jo tonttivuokrasopimuksessa, kunnossapitovelvollisuus.
Lue lisää maanantain Kalevasta!