Raksilan automarkettien modernisointi on laitettu muutamaksi vuodeksi jäihin.
Oulun tulevat vähittäiskaupan suuryksiköiden neliöt ylittävät reilusti arvioidun ostovoiman ja siksi ne asetetaan marssijärjestykseen. Raksilan kehittäminen on siinä vasta kolmas ydinkeskustan ja Ritaharjun jälkeen.
"Tällä hetkellä kaikki odottaa kokonaisratkaisua Ritaportin osalta, koska siihen on kaavoituksella syntymässä noin 100 000 neliön kauppakeskus, joka suhteessa koko Oulun seudun markkinaan nähden on erittäin suuri", ymmärtää Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio.
"Oulun seudulla on noin 200 000 neliömetriä kaupallista liiketilaa. Jos määrää lisätään kerralla niin voimakkaasti, se luonnollisesti syö kannattavuusedellytykset kaikilta muilta hankkeilta."
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula puhuu samaa asiaa: Oulussa on "miellyttävä neliödraama": ydinkeskusta, Limingantulli, Raksila ja Ritaharju eli Ritaportin tuleva kauppakeskus, joiden potentiaali yhdessä ylittää ostovoiman kasvun. Ydinkeskustan kehittäminen on hyvin ajankohtainen ja kun sen rakentamisen edellytykset, eli palveluiden laadun ja määrän lisääminen saadaan järjestykseen, päästään seuraavaan vaiheeseen.
"On vaikeaa ajatella, että kaikki tapahtuisi yhtä aikaa, eikä se käytännössä ole tietysti mahdollistakaan", Karhula korostaa. "Keskusta on ehdottomasti tärkein asia ja meidän pitää se nyt saada kuntoon tämän syksyn aikana. Sitten on Ritaportti."
Eri tahot pohtivat nyt hänen mukaansa Raksilan tulevia käyttömahdollisuuksia ja noin neljän vuoden päästä vuokrasopimusten päättyessä alueen nykyisillä toimijoilla kaupunki mukaan luettuna pitäisi olla yhteinen suunnitelma.
Ilmat pihalle
Vuosituhannen puolivälissä marketit olivat asialla itse .
"Naapureitten kanssa yhdessä tutkittiin kehittämisvaihtoehtoja. Koska kaupunkia tyydyttävää ratkaisua ei löytynyt, päätettiin ottaa aikalisä, eli kaupunki jatkoi vuokrasopimuksia kaikkien osalta", Veli-Matti Puutio kertoo. "Niitä ei jatkettu kovin pitkään ja todettiin, että palataan asiaan jossakin vaiheessa."
"He kaikki olivat yhteydessä kiinteistökehittäjään ja heillä oli erilaisia suunnitelmia. Silloin jouduttiin yhdessä toteamaan, että suunnitelmat olivat yliampuvia. Sinne ei nyt kerta kaikkiaan saa mahtumaan niin paljoa palvelupinta-alaa jo liikenteen ja pysäköinninkin takia", Matti Karhula tarkentaa. "Se romuttui, ilmat lähtivät pihalle siitä hankkeesta."
Puutio kertoo kaupungin todenneen loppuvaiheessa, että hypermarket-konseptilla toimivia yksiköitä olisi Raksilaan mahtunut vain kaksi. Kaikki kolme halusivat kuitenkin jatkaa.
Kättä pidempää
Euromarket-ketjun johtaja Juhani Mast Suomen Lähikauppa Oy:stä (entinen Tradeka) totesi jo vuosi sitten, ettei heillä ole aikeita luopua kauppapaikastaan. Hänestä mitään uutta ei oikeastaan sen jälkeen ole tapahtunut.
Keskon aluejohtaja Jari Saarinen vahvistaa, että nykyisten vuokrasopimusten päättyessä pitäisi olla kättä pidempää. Mitään neuvotteluja ei ole kuitenkaan käyty. Raksila on Keskollekin perinteinen kauppapaikka. Toiminnallisesti marketit eivät kenenkään mielestä vastaa enää nykyajan vaateita.
"Ne on tehty sen aikaiseen Ouluun. Kaupunki on muuttunut sinä aikana ihan täysin. Väkiluku on kasvanut, mutta niin on autojen määräkin. Kun puhutaan noin isosta kaupallisesta yksiköstä, paikoituksella ja jouhevasti sujuvalla liikenteellä on erittäin suuri merkitys", Jari Saarinen tähdentää.
"Sekä neliöt että parkkipaikat ja liikenneratkaisut ovat Raksilassa haasteellisia kuvioita, sen ymmärrän kyllä."