Arina-konserni, Kesko Oy ja Tradeka-yhtymä ovat löytäneet Oulun Raksilassa yhteisen sävelen ja valmistelevat tosissaan lähes kolme vuosikymmentä sitten valmistuneen automarket-alueen täydellistä remonttia. Ripeällä aikataululla rakennustöihin Raksilassa päästään syksyllä 2006, markettien 30-vuotispäivien aikoihin.
Valmistuessaan 1976 Raksila arvioitiin Suomen oloissa mammuttimaisen suureksi kauppapaikaksi. Suuret ovat suunnitelmat nytkin, sillä kauppa hahmottelee Raksilan pinta-alan lähes kaksinkertaistamista.
Kaupan suunnitelmat ovat vahvasti myötätuulessa, sillä myös kaupunki toivoo avoimesti Oulun Raksilan iäkkään market-alueen kehittämistä. Oulun kaupunki on tiettävästi valmis hyväksymään Raksilassa mittavankin lisärakentamisen, jotta kaupan mahdolliset halut uusien automarkettien rakentamiseen 4-tien varteen alkuunsa haihtuisivat.
Raksilan lisärakentaminen tarjoaa mahdollisuuden keskustan palvelujen kehittämiseen ja kaupunkirakenteen kiinteyttämiseen, asemakaavapäällikkö Matti Karhula myötäilee kaupan suunnitelmia.
Hän näkee, että nykyisestä kehittyvä Raksilan market-alue, rautatie- ja linja-autoasemien sijoille syntyvä uusi matkakeskus, kaupungin ydinkeskusta ja kauppatorin seutu kasvavat kiinteäksi ja kaupungin keskustaa kokoavaksi palveluvyöhykkeeksi. Tarkka aikataulu vain ei ole vielä tiedossa.
Autot pantaneen
Raksilassa päällekkäin
Arina-konserni, Kesko ja Tradeka-yhtymä ovat työstäneet Raksilan nykyisiä kehittämissuunnitelmia jo pitkälle ja tiedottaneet myös niiden etenemisestä Oulun kaupungin edustajille.
"Kuulemamme perusteella tiedämme odotella kaupan aloitetta virallisen selvitystyön käynnistämiseksi", Matti Karhula viestittää Arinalle, Keskolle ja Tradekalle.
Laajimpien raamien mukaan kolmen marketin nykyistä, noin 22 000 neliön pinta-alaa on suunniteltu Raksilassa lähes kaksinkertaistettavaksi eli nostettavaksi aina noin 40 000 neliöön saakka. Nykyistä 800 parkkiruudun pysäköintialuetta laajennettaisiin tässä vaihtoehdossa jopa puolella, ja kasvatettaisiin yli 1 200 parkkiruudun kokoiseksi.
Suunnitelmien mukaan Raksilan rakennusmassaa ei nykyisestä korotettaisi. Lisärakentaminen toteutettaisiin rakentamalla kaupan palveluja varten uusia tiloja nykyiselle pysäköintialueelle. Autot sijoitettaisiin päällekkäin, parkkipaikalle suunnitellun yksikerroksisen rakennuksen alle kellariin ja rakennuksen päälle kattotasanteelle.
Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Ky:n laatimissa vaihtoehdoissa Raksilan market-aluetta "maisemoitaisiin" Kajaanintien suuntaan rakentamalla sen varteen tiloja kauppaa tukeville palveluille ja avaamalla siltä väyliä kevyelle liikenteelle.
Kaupan selvitykset
mieluisia kaupungille
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula vahvistaa, että kaupan käynnistämät Raksilan kehittämisselvitykset ovat kaupungin kannalta mieluisia. "Ne ovat meidän tavoitteiden mukaisia", hän kertoo.
Lähes koko olemassaolonsa ajan intohimoja herättäneen Raksilan kauppakeskuksen kehittämistöihin päästäneen aikaisintaan parin vuoden kuluttua, market-alueen 30-vuotispäivien aikoihin.
Kauppa on vasta informoinut kaupunkia selvityksistään. Minkäänlaisia neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, Matti Karhula sijoittaa hanketta alkumetreilleen.
Alikäytävät
pullonkauloja
Kaupunki on kuitenkin niin kiinnostunut Arinan, Keskon ja Tradekan alustavistakin suunnitelmista, että se on jo kiirehtinyt tekemään liikennetutkimuksen koko Raksilan katuverkon suorituskyvystä mukaan lukien eteläisen ja erityisesti pohjoisen alikäytävän välityskyvyn.
Tutkimuksen yhteydessä on arvioitu markettien lisärakentamisen kasvattamien liikennevirtojen lisäystä sekä tulevan matkakeskuksen liikenteellisiä vaikutuksia sekä luontojaan kasvavaa liikennettä ydinkeskustan suuntaan.
Raksilan lisärakentamisella ja pohjoisen sekä eteläisen alikulun risteysalueiden välityskyvyllä on voimakas kohtalonyhteys, Matti Karhula valottaa. Liikenneselvitys osoitti hänen mukaansa myös sen, "että joka tapauksessa pohjoisen ja eteläisen alikäytävän risteysalueiden liikennejärjestelyjä on pakko kehittää".
Vahva vaikutus market-alueella tehtäviin ratkaisuihin on myös Raksilan asuinalueen ihmisten tarpeilla. Viihtyvyys kasvavan kauppapaikan lähinaapurissa on tietysti turvattava. Sitä ei saa heikentää, Matti Karhula raamittaa.
