Raksilan jäähalli on Juha Junnolle tänään outo paikka. Siinä missä se on koko kauden ollut hermojaraastavan jännityksen näyttämö, se on nyt hiljainen rauhan satama. Ei huutoa ja metakkaa, ei rummun pärinää eikä torven törinää; on vain huumaava hiljaisuus.
Toimitusjohtaja jännitti Raksilassa kaikki Kärppien liigaottelut, 28 runkosarjassa ja 8 pudotuspeleissä. Vierasotteluistakin jäi vain neljä väliin.
Vaikka varsinkin pudotuspeleissä ottelujen lopputulokset nousevat taloudellisestikin arvoon arvaamattomaan, toimitusjohtaja ei unelmoi katsomossa mahdollisista sijoitus- tai mestaruusbonuksista, ei unelmoi eikä niitä edes mieti.
"Olen niin vahvasti pelissä kiinni, että kaukalon tapahtumat tempaavat minut kokonaan mukaansa. Elän pelissä samalla tavalla kuin kuka muu katsoja tahansa", Junno pohtii.
Samaan aikaan kun joukkue ja fanit juhlivat täyttä päätä mestaruutta, Juha Junno istui jäähallissa seuraamassa Moskovan suurta jääsirkusta.
"Sitä seuratessa piti vain jännittää, onnistuvatko huimat temput, mutta kaiken kaikkiaan se oli todellista hermolepoa kovan kauden jälkeen."
Rahaa tulee
- ja menee
Kun yhteiseen kassaan koottu pudotuspelien rahapotti saadaan laskettua ja jakoon, Kärpät kuittaa siitä 23 prosenttia, mikä tekee osapuilleen 450 000 euroa. Hopealle jääneen TPS:n osuus on 18 prosenttia, pronssi-HIFK saa kokonaissummasta 13 ja neljänneksi sijoittunut HPK 11 prosenttia. Runkosarjan viimeiseksi jääneelle Pelicansillekin lohkeaa kakusta prosentin siivu.
Vaikka yleisöä parhaiten vetävät joukkueet joutuvat subventoimaan heikommin menestyneitä, Junno näkee rahanjaon suhteellisen oikeudenmukaisena.
"Jokainen katsoo tietenkin mielellään asioita omalta kannaltaan, mutta samalla meidän on pidettävä visusti mielessä kokonaisuus. Liigalle ei ole hyväksi, jos joukkueiden väliset erot kasvavat ja todelliseen menestymiseen on vain muutamalla seuralla mahdollisuus."
"Jotakin" mestaruusbonuksesta Kärppien kassaan jää, mutta suurin osa on jo korvamerkittyä rahaa; mestaruus maksaa.
"Bonuksessa tulee heti aika lovi, kun päältä maksetaan sovitut voittobonukset joukkueelle ja taustavoimille. Myös tilauslennoilla matkustaminen, hotellit, ateriat ja muut välttämättömyydet nousevat äkkiä hintoihinsa, kun liikkeellä on noin 40 henkeä", Junno laskee.
Kärppien kulta
hyväksi kaikille
Toimitusjohtaja on luonnollisesti iloinen, kun mestaruus tuli hänen johtamaan organisaatioon, mutta periaatteessakin Junno pitää liigan kannalta erinomaisena asiana, että mestaruus yleensäkin tuli kolmion Helsinki-Tampere-Turku ulkopuolelle. Eikä Junnolla olisi mitään sitäkään vastaan, jos liigassa yleisemminkin tapahtuisi verenvaihtoa.
"Kokonaisuuden kannalta, ja tietysti myös meidän kannalta, olisi vain hyväksi, jos esimerkiksi Vaasa ja Kuopio palaisivat liigakartalle."
Mutta suljettuun liigaan ei hevin nousta eikä sieltä aivan vähässä kummassa pääse pois. Mutta liigan mahdollinen avaaminen vetää Junno mietteliääksi.
"Vaihtuvuus kuuluu urheiluun", Junno pohdiskele, mutta ei ota kuitenkaan kantaa liigan mahdolliseen avaamiseen.
Junno ei sano seuroja eikä joukkueita, kun hän puhuu "liian lyhytnäköisistä" strategisoista, mutta on valmis auliisti kertomaan onnistuneesta strategiasta esimerkkinä Kärpät.
"Meillä oli todella pitkän tähtäimen suunnitelmat, sillä tavoittelimme mestaruutta kymmenen vuoden sisällä. Vaikka piiput ovat koko ajan osoittaneet yläviistoon, kyllä matkalla on ollut tappisiakin vaiheita."
Varsinkin keväällä 1999 oli tosi vaikeaa, kun TuTo siirsi Kärppien liiganousun tulevaisuuteen.
"Oli se sellainen laaki, että näen siitä vieläkin painajaisunia. Mutta onneksi yhteistyökumppanit ja kannattajat uskoivat yhteiseen asiaamme ja elivät mukanamme myös vaikealla hetkellä. Siitä heille vieläkin suuret kiitokset."
Kun menestyksellä on usein taipumus irrottaa jalat maanpinnalta, Juha Junno on kaivanut kenkänsä kymmenen senttiä maanpinnan alapuolelle.
"Toki me puolustamme mestaruuttamme kynsin hampain, mutta helppoa se ei tule olemaan. Mestarin päänahka on haluttua tavaraa."
