Rak­si­lan al­taan­ku­nin­ga­tar

Kaunis nuori nainen kääntää päätään ja hymyilee vienosti kameralle.

SM-kisat

Oulu Kaunis nuori nainen kääntää päätään ja hymyilee vienosti kameralle.

Naps.

Pari sanaa, asento muuttuu hieman. Märät hiukset heiluvat, ja salamavalo räiskyy.

Naps, naps, naps.

Kaikesta näkee, että tätä henkilöä kamera rakastaa.

Mutta Hanna-Maria Seppälä, 18, ei ole malli eikä mannekiini. Uima-allas on hänen estradinsa.

Varmaa on vain se, että keravalaisen tie vie Raksilaa isommille areenoille. Vuoden 2000 kaksinkertainen nuorten Euroopan mestari on tekemässä läpimurtoa myös aikuisten eliittiin.



Sydneyn-reissu hämmensi


Seppälän nimi pulpahti suuren yleisön tietoisuuteen kaksi ja puoli vuotta sitten. 15-vuotiaana Sydneyn altaassa pärskineestä Seppälästä tuli historian nuorin urheilija, joka on edustanut Suomea kesäolympialaisissa.

100 metrin vapaauinnin 18:s sija nosti kohua entisestään.

"Se oli kaikin puolin hämmentävä kokemus. Mietin, että mitä ihmettä yleensä teen täällä."

Myös median pyöritys oli uutta.

"Olen pohjimmiltani ujo ja ehkä hieman sisäänvetäytyvä. Mutta Sydneyn aikoihin olin todella ujo", Seppälä painottaa.

Nykyisin ujoudesta ei ole tietoakaan. Tarkasti punnittuja vastauksia ryydittää poikkeuksetta leveä hymy.

"Henkinen kasvu on viime vuosina ollut melkoinen", Seppälä myöntää.

Seppälän valmennuksesta vastaa Mirjami-äiti.

"Valmennussuhde on toiminut hyvin. Murrosiästäni selvisimme suhteellisen vaivattomasti. Huutaminen jäi kokonaan väliin", Seppälän perheen kuopus hymähtää.



Vaatimattomuus kaunistaa


Kaikki Seppälän haastattelupyynnöt kulkevat Mirjamin kautta. Syy on selvä.

Seppälästä odotetaan suomalaisen naisuinnin pelastajaa.

"Julkisuudessa olemisesta on puhuttu ja on sitä opeteltukin. Tilanne on nuorelle urheilijalle rankka", äiti-Seppälä kiteyttää.

Nuoren huippu-uimarin ajatuksia kuunnellessa ei kuitenkaan muodostu kuva papukaijasta, joka toistaa ulkoa opittuja latteuksia - päinvastoin.

Kaiken pohjana on sisältä kumpuava vaatimattomuus.

"En ota kaikkia puheita tosissani. Tiedän - ja tunnen - toki, että kehittymisen on varaa paljon", Seppälä muotoilee.

Lähitulevaisuuden päätavoitteita ovat Barcelonan MM-kisat 2003 ja Ateenan olympialaiset 2004.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että maailman huippu on yhä lähempänä. Esimerkiksi SM-kisojen avauspäivän noteeraus 54,05 oikeuttaa 100 metrin vapaauinnin maailmantilastossa kuudennelle sijalle.



Voimaharjoittelun aloittaminen pelottaa


Uinnin päävalmentajan Petteri Laineen suusta karkaa superlatiiviryöppy, kun puhe kääntyy Seppälään.

"Äärimmäisen järjestelmällinen, tunnollinen ja analyyttinen - yksinkertaisesti huippulahjakkuus. Tulosta olisi syntynyt takuuvarmasti myös muissa lajeissa", Laine tiiviistää.

Moniin muihin huippuihin verrattuna Seppälällä on yksi ässäkortti hihassaan.

Punttisalin rautoja ei ole vielä juurikaan kolisteltu.

"Muutos pelottaa hieman. Tasapainoilu lihasmassan kasvattamisen ja uintitekniikan kanssa on aina vaikeaa", Seppälä tietää.



Elämä ei pelkkää uintia


Laineen mielestä avainkysymys Seppälän tulevaisuuden kohdalla on se, miten lukion jälkeen syntyvä tyhjiö täytetään. Mäkelänrinteessä opiskeleva Seppälä saa valkolakin päähänsä ensi syksynä.

"Urheilulla pitää olla jokin vastapaino. Elämä ei voi - eikä saa - olla pelkkää uintia."

Mikä sinusta tulee 'isona'?

"Fysioterapeutti. Alan opinnot ovat olleet haaveena jo pitkään", Seppälä innostuu.

Ennen hoitoalalle siirtymistä Seppälä tahkoaa altaassa tuhansia yksinäisiä kilometrejä. Turhautumista - tai ennenaikaista lopettamista - uinnin ystävien ei kannata pelätä.

"Voittaminen on mukavaa. Mutta tärkein juttu minulle on omien rajojen etsiminen."

Rajoja voi etsiä - äitiyslomalla olevan Anu Koiviston tapaan - myös muilla elämänalueilla.

"Mallin töitä? Ei todellakaan - ei tällä ulkonäöllä. Ei ole edes kyselty", 173-senttinen Seppälä hymyilee.

Ilmoita asiavirheestä