Rak­si­lan Alkon myyjä Markku Hacklin on oppinut 35 vuoden uralla kansan miel­ty­myk­set - "Lis­tal­la oli yleensä se neljä pulloa kossua"

Yli 35 vuotta Alkon palveluksessa työskennelleen Markku Hacklinin uran aikana Alkon toiminta, palvelu ja suomalaisten juomatavat ovat muuttuneet huimasti.

Kuva: Pekka Peura

Asiakkaat haluavat nykyään tietää tuotteista paljon aiempaa enemmän, kertoo Alkossa yli 35 vuotta työskennellyt Markku Hacklin.

Alkon Raksilan myymälässä asia­kas kysäisee myyjältä ohimennen, mistä tietty olutmerkki löytyy. Yli 35 vuotta Alkon palveluksessa työskennellyt Markku Hacklin näyttää nopeasti läheistä hyllynpäätyä ja samalla kertoo, että isommat tölkit löytyvät ylemmältä ja pienemmät alemmalta hyllyltä.

Hacklinin pitkän uran varrelle mahtuu paljon muutoksia, joista keskeisimpiä ovat tiskimyymälöistä siirtyminen itsepalveluun sekä tuotemäärän todella hurja kasvu. Tiskimyymälöiden aikana työkin oli fyysisempää.

– Ennen esimerkiksi olutkorit nostettiin asiakkaille tiskille. Silloin asiakkaat ostivat korin sitä ja korin toista merkkiä, kun nyt ostetaan pullo sitä ja pullo toista merkkiä, Hacklin kertoo.

– Asiakkaat ostivat lähinnä Lapin Kultaa ja lonkeroa. Nyt valintamyymälöistä ostetaan kerralla kuusi tai ehkä kymmenen pulloa olutta.

Tornion kauppaopistosta merkonomiksi valmistuneen Hacklinin isä työskenteli aikoinaan aika pitkään Alkon palveluksessa. Hacklin pääsi ensin kesäapulaiseksi Kemiin ollessaan uitossa töissä.

Torniossa hän ehti työskennellä pari vuotta ennen kuin siirtyi Ouluun. Ensimmäinen työpaikka oli Torikadulla, sitten hän työskenteli seitsemisen vuotta Tuirassa, josta siirtyi viime vuosituhannen puolella Raksilan myymälään.

Asiakaskunnan valinnatkin ovat monella tavalla tarjonnan kasvamisen mukana muuttuneet. Palvelutiskin aikana ostokset painottuivat väkevämpiin tuotteisiin, kun nyt myynti on viinipainotteista. Ulkomaalaiset oluet ovat iso myyntiartikkeli.

– Asiakkaat kyselevät ja haluavat tietää tuotteista aiempaa enemmän. Jos Hesarissa tai Kalevassa on artikkeli jostakin viinistä, tullaan sitä heti myös kysymään meiltä, Hacklin sanoo.

– Aikoinaan myynti myymälöissä painottui perjantaihin. Ostoslistalla oli yleensä se neljä pulloa kossua. Hacklin muistelee, että kirkkaiden viinojen lisäksi Kemissä ostoslistalta löytyi yleensä pullo Sorbusta ja Torniossa viisi pulloa Vinettoa.

Valtakunnan rajan pinnassa valuuttakurssi ratkaisi mentiinkö juomia ostamaan Ruotsin puolelta vai tultiinko Ruotsista ostoksille Suomeen.

– Yhtenä erikoisuutena oli se, että lonkeroa ei Ruotsin puolella myyty. Nuoret kävivät ostamassa sitä Suomen puolelta.

Viinitarjontakin oli aikoinaan aika suppea. Valikoima painottui enemmän Itä-Euroopan maiden tuotantoon, joita nyt ei myynnissä ole juuri lainkaan. Nyt Raksilassa viinejä on muun muassa Australiasta, Etelä- Amerikasta, Italiasta ja Etelä-Afrikasta sekä keskustan uudessa myymälässä ranskalaisia punaviinejä ehkä enemmän.

– Ennen viinit olivat takahuoneessa. Asiakkaiden oikeastaan täytyi tietääkin, mitä haluaa. Tiskin takana hyllyssä olivat yleensä väkevät viinit, juomasekoitukset, väkevät juomat ja viskit.

Tuotemäärä on reilussa 30 vuodessa Hacklinin luonnehdinnan mukaan räjähtänyt käsiin. Yksistään Raksilan myymälästä löytyy yli 2 000 erilaista artikkelia ja Alkon verkkokaupassa liikutaan jo yli 5 000 artikkelissa.

– Aikoinaan esimerkiksi oluet olivat oikeastaan vain kotimaisia. Sitten ulkomaalaisia tuotteita oli yhtä, kahta merkkiä, nyt oluet ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisia. Lisäksi on pienpanimotuotteita.

Tuotemäärä hurja kasvu edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja asioiden seuraamista työssä.

– Etenkin ulkomaalaisia oluita tulee koko ajan todella paljon.