Oulun kaupunginhallituksen linjaus Raksilan markettialueen tulevaisuudesta on järkevä. Jos kauppapaikka pysyy nykyisen kokoisena, se ei vie pohjaa ydinkeskustan kehittämiseltä.
Oulun Raksilan markettialue on peräisin 1970-luvulta, jolloin alueelle rakennettiin kolmelle kaupparyhmälle kullekin oma laatikkomainen kiinteistönsä. Vaikka kaupungin laidoille on tuon jälkeen rakennettu useita uusia hypermarketteja, nyt kahden ryhmän omistuksessa olevat marketit ovat säilyttäneet hämmästyttävästi vetovoimansa. Selvästi sellaisille on nykyisellä paikalla tarvetta.
Muun muassa tästä näkökulmasta Oulun kaupunginhallituksen maanantainen periaatelinjaus markettialueen tulevaisuudesta on järkevä. Hallituksen näkemyksen mukaan nykyisellä tontilla olisi tulevaisuudessa jonkin verran asuntoja mutta myös myyntipinta-alaa saman verran kuin nytkin. Oululaiset voisivat siten käydä Raksilassa ostoksilla myös 2020-luvulla ja siitä eteenpäin.
Tätä nykyä alueella on myyntipinta-alaa asemakaavan mukaan 23 500 neliömetriä. Jos neliömääriä nostettaisiin selvästi, vaaraksi tulisi, että Raksila alkaisi imeä asiakkaita ydinkeskustasta. Sen kehittäminen kalliopysäköinteineen taas on kaupungin kehittämisen keskeinen tavoite.
Nyt Raksilaan kaavailtu neliömäärä riittänee estämään kehityksen, jossa keskustan ja lähialueen asukkaat vastedes suuntaisivat autoineen ostoksille kaupungin laidoille ja ulkopuolelle. Se olisi modernin yhdyskuntasuunnittelun vastaista. Markettien keskeinen sijainti mahdollistaa tuhansille niissä käynnin myös kävellen ja pyöräillen.
Markettien nykyiset vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun. Kaupunki on kuitenkin valmis jatkamaan sopimuksia siihen asti kun uudet kauppapaikat valmistuvat vuosien 2018–2020 paikkeilla.
Nykyiset markettirakennukset ovat kolkkoja ja jo kehnohkossa kunnossa. Vaikka asiakkaat lopulta maksavat kalliimmatkin toteutukset, toivottavasti uudet rakennukset tarjoavat esteettisestikin jotain paljon parempaa. Erityisvaatimuksia asettaa se, että kauppapaikka on keskustan tuntumassa eikä kaupungin laidalla pellon kulmalla.
Markettialueen nykyisen vuokrasopimuksen mukaan nykyisillä vuokralaisilla on etuoikeus vuokrakauden päättyessä saada tontti vuokralle, jos se luovutetaan uudelleen samanlaiseen tarkoitukseen. Siis jos ja kun S-ryhmän Arina ja K-ryhmä ovat halukkaita alueella jatkamaan, oikeus siihen pudonnee niille jotakuinkin automaattisesti.
Kaupungin on sitä tärkeämpää pitää huolta muissa tulevissa kauppapaikkaratkaisuissa siitä, että valtakunnallisestikin ongelmaksi todettua kaupan kaksinapaistumista kahden ryhmän haltuun ei vahvisteta enää kunnallispoliittisin päätöksin. Oulusta on viime vuosilta asiasta sekä hyviä että huonoja esimerkkejä.
Samalla kun kaupunginhallitus ohjeisti, että nykyinen markettialue säilyy kauppapaikkana, päätös sisälsi linjauksen, jonka mukaan mahdollisen uuden monitoimiareenan sijoituspaikka olisi Ouluhallin vieressä.
Vaikka tuokaan vaihtoehto ei ole ongelmaton, se vaikuttaa yksin liikennejärjestelyjen kannalta paljon toteuttamiskelpoisemmalta kuin sekä markettien että monitoimiareenan tunkeminen samalle tontille.