Kello lähenee yhtätoista. Miehet kapuavat yksi toisensa jälkeen alas tellingeiltä ja riisuvat kypärät päästään. On päivän paras hetki. Lounasaika pysäyttää Palmberg-Rakennus Oy:n työmaan Oulun keskustassa. Seuraava puoli tuntia on omistettu syömiselle. Kohta ruokalaparakin mikrot plimpauttelevat tiiviisti ruokien kuumenemisen merkiksi.
"Voi sanoa, että lähes kaikki työmiehet käyvät lounastauolla parakilla ruokailemassa. Vain muutamat käyvät syömässä läheisissä ruokapaikoissa", työmaainsinööri Mikko Niinimaa toteaa. Hänkin vilkuilee kelloaan, mutta parakkiruokailun sijasta Niinimaa aikoo pyörähtää kaupungilla syömässä.
Työmiesten ruokalaparakkeja on Palmberg-Rakennus Oy:n työmaalla kaksi. Niissä on yhteensä kahdeksan mikroa ja muutama jääkaappi. Kaikki tiiviissä käytössä, sillä työmaa-alueella on noin 150 työntekijää niitä käyttämässä.
Raksamiehistä viisi astelee pyynnöstä Kalevan "kattamaan" valmisruokapöytään. Tänään on tarkoitus testata viittä erilaista valmisruokaa. Palan painikkeeksi tarjolla on vissyvettä, joidenkin testiläisten suureksi pettymykseksi: "Vettäkö vain? Minä luulin, että täällä saa oluet ja konjakit", joku huokaa testin aluksi.
Testiläisillä on raksavuosia takanaan yhteensä hurjat 94 vuotta.
Pisin kokemus on Kauko Vähätiitolla, joka on ollut reissuhommissa rakennustyömailla 33 vuotta. Haapajärveltä kotoisin oleva mies asuu viikot Kempeleessä ja käy sieltä päivittäin Oulussa töissä. Yleensä hänellä on työmaalla omat eväät mukana, mutta joskus hän saattaa pyörähtää esimerkiksi pitsalla. Illalla kämpillä hän kokkaa itse. Samoin viikonloppuna, jolloin hän sanoo jo pelkästään urheilevan pojan ruokavalion vuoksi miettivänsä tarkkaan mitä laittaa tarjolle.
Heikki Keckman on tehnyt rakennustyömailla konehommia 30 vuotta. Tuona aikana hän sanoo kantaneensa eräänkin leipäsatsin työmailleen eväinä. Tähän touhuun hän kyllästyi 15 vuotta sitten. "Nykyään käyn kokonaan työmaan ulkopuolella syömässä", mies sanoo. Kalevan testiin hän lähti kuitenkin mielellään verestämään vanhoja valmisruokamuistoja.
Eväät kulkevat usein miten 20 vuotta rakennustyömailla työskennelleen Kimmo Similän mukana. Joskus hänkin saattaa käydä "ulkona" syömässä, mutta monesti tyrnäväläinen mies nappaa valmisruokapaketin työmatkalle osuvalta huoltoasemalta. "Mutta viikonloppuna en valmisruokiin katsokaan. Silloin syödään kotitekoista", Similä painottaa.
Rauno Nyman luottaa päivisin oman emännän tekemiin eväisiin. Muut miehet tosin epäilevät, että Rauno narraa, kun väittää vaimon tekevän hänelle eväät. "Itse kuitenkin niitä väsäät", epäillään kuorossa, todennäköisesti kateellisina.
Nyman on kulkenut rakennustyömailla kymmenkunta vuotta ja aina työkassissa ovat keikkuneet päivän eväät.
Testiryhmän nuorin osallistuja, Jani Rissanen, on opetellut rakennustyömaiden tavoille vasta vuoden päivät. Haaparannasta kotoisin oleva nuorimies tekee työmaalle mukaansa ottamat leivät ainakin toistaiseksi itse. "Mutta sitten kun otat sen emännän, niin opeta hänet heti alussa tekemään sinulle eväät", vanhemmat miehet valistavat nuorta miestä naama peruslukemilla, itse jo pelin menettäneinä.
Puolen tunnin ruokatunnin aikana ehtii hyvin maistaa viittä erilaista ruoka-annosta. Miehet vaihtavat sulavasti pitsasta pottumuusiin ja kasviswokista keittoon.
Suurin osa ruuista maistui "ihan hyviltä", mutta näitä miehiä ei valmisruuilla hämätä. Kukaan ei hihku kulinaristisista makuelämyksistä, mutta eikä se lounastauolla ole tarkoituskaan.
"Eikä lounaalla pidä syödä itseään ähkyyn. Näissä hommissa on hankala kyykistellä ja kumarrella, jos vatsa on liian täysi",