Suomen rakennustyömaita uhkaa työvoimapula. Suurimman rakentajan, YIT:n toimitusjohtaja Hannu Leinonen ehdottaa lääkkeeksi työvoiman tuontia Aasiasta.
YIT:llä on runsaasti toimintaa Baltiassa ja Venäjällä, mutta rakentamistahti on niissä maissa niin kiivas, ettei apuja heru Suomeen. Niinpä YIT on jo kääntänyt katseensa tuhansia kilometrejä edemmäksi, missä iso joukko tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä odottaa poimijoitaan.
Leinosen mukaan Suomen rakennusteollisuus tarvitsee lähivuosina 4 000-5 000 uutta työntekijää vuosittain. Ammatillisissa oppilaitoksissa on 4 000 rakennusalan aloituspaikkaa. Erityisen hankala tilanne on tulossa LVI-alalle. Toinen pullonkaula on työnjohto, kun rakennusmestarikoulutusta ajettiin alas.
Hannu Leinonen korostaa, ettei YIT:n tavoitteena suinkaan ole rahdata halpatyövoimaa lyhytaikaisiin projekteihin. "Ulkomaalaisista tehdään suomalaisia", hän vakuuttaa.
"Suomi teki munauksen
EU:hun liityttäessä"
Samoilla linjoilla on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski. Hänen mukaansa Suomi munasi EU:hun liityttäessä.
"Silloin pelättiin, että Viro muuttaa Suomeen", Riski sanoi työnantajajärjestön työmarkkinaseminaarissa Tuusulassa tiistaina. Päinvastoin kuin useimmat muut maat, Suomi asetti siirtymäajaksi rajoituksia uusien jäsenmaiden työntekijöille.
Riski ei kuitenkaan halua asettaa aasialaisia työntekijöitä muiden edelle. Hän muistuttaa kuitenkin, että Persianlahden maissa rakennetaan kiivaasti juuri aasialaisella työvoimalla. Siellä on runsaasti intialaisia, pakistanilaisia ja filippiiniläisiä.
Seppo Riski korostaa, ettei ulkomaalaisia haluta tänne jotta palkkataso alenisi.
"Meillä on säännöt palkoista. Suomalaisia koskevat säännöt koskevat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia Jos ne ovat yleissitovia, niitä tulee noudattaa."
Thaimaalaiset marjanpoimijat on ihan eri juttu, heidän palkoistaan ei ole työehtosopimuksia eikä sääntöjä, Riski vertaa.
Apua asuttamiseen
ja kielikoulutukseen
YIT:n toimitusjohtaja Hannu Leinonen odottaa valtion työntöapua tulokkaiden asuttamisessa ja kielikoulutuksessa.
EK:n johtaja Seppo Riski sanoo, että Suomessa on kyllä väsätty kiitettävästi erilaisia ohjelmia ulkomaalaisten tulijoiden varalle.
"Nyt pitäisi ryhtyä konkreettisiin toimiin. Esimerkiksi siten, että helpotetaan byrokratiaa niiden niiden yritysten kohdalla, jotka tarvitsevat työvoimaa."
"Aikaisemmin oli niin, että jos alueella oli suomalaisia työttömiä, ei saanut tuontilupaa. Mutta ei saanut suomalaisia työttömiäkään töihin", Riski päivittelee.
Seppo Riski pitää todennäköisenä, että Suomessa on tulevina vuosina selvästi nykyistä enemmän ulkomaalaisia.
"Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on selvästi enemmän ulkomaalaista työvoimaa kuin meillä. Kun me olemme kasvava talous, tulee meidänkin kasvukeskuksiin ulkomaalaisia", Riski uskoo.