Huimaa kolmiodraamaa druidipapitarten ja roomalaisen prokonsulin kesken on luvassa Savonlinnan oopperajuhlilla keskiviikkona, kun Vincenzo Bellinin mestariteos Norma saa ensi-iltansa.
Bel canto -oopperoiden eliittiin lukeutuva Norma on Torinon kuninkaallisen teatterin toinen vierailuesitys Olavinlinnassa Puccinin La bohemen jälkeen. Kenraaliharjoituksen perusteella tiedossa on todellinen laulajien taidonnäyte.
- Nauttikaa, evästää myös oopperan ohjaaja Vittorio Borrelli yleisöä.
Normaa ei ole aiemmin esitetty oopperajuhlilla. Sitä pidetään hyvin vaativana laulajille.
- Bellini on meidän italialaisten dna:ssa, kuten Puccinikin, ohjaaja hymyilee.
Norman rooli on sopraanoiden vaikeimpia ellei vaikein, eikä maailmassa ole kovin monta, jotka sen pystyvät laulamaan.
Romanialaissyntyinen Elena Mosuc on Borrellin mielestä yksi parhaista. Vaikkei Mosuc italialainen olekaan, hän puhuu kieltä sujuvasti, ohjaaja sanoo. Siitä on hyötyä.
- Mutta kaikki muutkin solistiroolit ovat Normassa haastavia. Oopperan pääosassa on ihmisääni, orkesteri on lähes taka-alalla. Minun tehtäväni on palvella laulajia, niin että he tuntevat olonsa mukavaksi lavalla.
Borrellin mukaan Normassa draama on laulun - solistien ja kuoron - varassa. Solistien ääneltä vaaditaan monipuolista tunneilmaisua, sillä laulutekniikka estää suurieleisen näyttelemisen.
Tenori saa papittaret lankeamaan
Vuonna 1831 Milanon La Scalassa kantaesitetty ooppera sijoittuu aikaan, jolloin Rooma on valloittanut Gallian. Druidien temppelin ylipapittarella Normalla on salasuhde roomalaisen Pollionen kanssa. Hän on synnyttänyt viholliselle kaksi lastakin, vaikka on antanut selibaattilupauksen.
Ristiriitaisista tunteistaan huolimatta Norma kaipaa miestä luokseen, kunnes saa tietää tämän pettävän häntä nuoremman papittaren Adalgisan kanssa. Seuraa dramaattisia käänteitä, jotka lopuksi johtavat roviolle.
Esityksen asut tuovat etäisesti mieleen Asterix-sarjakuvat. Lavasteena toimivat suuret, liikuteltavat kivipaadet.