"Vaikka Raamatussa sanotaan, että suurin mitta on rakkaus, se on hävinnyt globalisaation myötä", sanoo Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Sina Kujansuu.
Kujansuu on Runoviikon johdossa kolmatta ja viimeistä kesää. Hän on omalla kaudellaan teemoittanut eri vuodet. Tämän kesän teema on Rakkaus on avain. Samalla Runoviikko täyttää 30 vuotta.
"Rakkaus on avain. Se on vastakohta tälle markkinahumulle. Kajaanissa heiluu pieni punainen lippu: meillä on tämmöinenkin vaihtoehto olemassa", liputtaa Kujansuu.
Sina Kujansuu näkee, että me olemme etääntymässä toisistamme ja luonnosta. Tehokkuudessa on hänen mielestään menty liian pitkälle.
"Me eletään aika kamalassa maailmassa. Ei me enää kysellä toisiltamme, miltä susta tuntuu, miten sinä voit, miten sinä nyt selviät", Kujansuu huolehtii.
"Homo sapiens on pelkkä homo, ei se ole mikään viisas ihminen enää. Se ei ole edes homo ludens, leikkivä ihminen, koska rahan ja materian kerääminen on tärkeämpää. Mihin tällä kasvulla oikein pyritään - eihän ruumisliinoissa ole taskuja."
Rakkaus on vastaus
Sina Kujansuu on kysynyt Runoviikolla suuria ja polttavia kysymyksiä. Ensin hän kysyi Paljonko on tarpeeksi?
"Ensimmäinen teemani oli ihmisen ahneuden perkeleellisyys, ja mitä kaikkea siitä seuraa. Toisena vuonna asetin kysymyksen Millä valtuuksilla - ihminen? Millä valtuuksilla me teemme ihan mitä tahansa hirveyksiä. Siinä kaatuu sademetsät, tuodaan eläimet tänne Australiasta elävinä, ja mitä me teemme toisillemme. Kuuhun päästään, mutta ei pystytä jakamaan yhteistä hyvää jumalaisen ihanassa maailmassa"; Kujansuu paukuttaa.
Luonto, metsä ja eläimet ovat ihmiselle elinehto.
"Jos luonto ja eläimet voivat hyvin, mekin voimme. Minua säälittää, että sen lisäksi että tuhoamme itseämme, tuhoamme koko tämän hienon systeemin. Me tarvitsemme luontoa, mutta luonto ei tarvitse meitä."
Kujansuun ideana on käsitellä asioita ja hakea vastauksia, jotka ovat juuri tälle päivälle tärkeitä. Triptyykin, kolmen teeman kokonaisuuden täydentää rakkaus, joka on vastaus.
"Taustalla on tshehovilainen ajatus: Miten kaunis maailma ja miten ihania puita, ja miten ihanaa elämä voisi olla niiden alla."
Sina Kujansuun mielestä rakkaus on avain maailman suurimpiin probleemoihin. "Tämä on yksinkertaistettuna, mutta niin se on, summa summarum."
Metsän hiljaisuuteen
Tämän suven runoilija Kajaanissa on Eeva-Liisa Manner. Kujansuu on ohjannut Manner-runoillan Metsän hiljaisuuteen, jossa Mannerin runot kohtaavat Esa Kotilaisen "muinaisperkussiivisen kvarteton".
Ei siis ihme, että lempirakkausrunokin on tällä hetkellä Manneria. Kujansuu sanoo olevansa sieraimiaan myöten Mannerissa.
"Lempirakkausruno voisi olla esimerkiksi tämä: Sieluja on kaikkialla. Kaada puu ja teet sen hengen kodittomaksi. Tai se muuttaa taloosi ja tuo sinne surun, humina täyttää pääsi."
"Toinen vielä tärkeämpi olisi ehkä tämä: "Eläimet ovat ystäviäsi, etkö sitä tiennyt. Anna kolikoitten kieriä, iloisesti pitkin maantietä, ja eläimet tulevat syömään kädestäsi, joka on vapaa huolista ja hapuilusta. Ilman ihmisen tungettelevaa hajua."
Rakkauden punainen lippu heiluu Kajaanissa välittämisen puolesta unohtamista vastaan. Manner on kirjoittanut, että kun julmuus vakiintuu ja siitä tulee pysyvä tila, unohdamme.