Suomi 2002. Ohjaus: Kai Lehtinen. Käsikirjoitus: Petter Sairanen & Kai Lehtinen; perustuu Petter Sairasen romaaniin Sähköllä valaistu talo. Tuotanto: Asko Apajalahti/Fantasiafilmi Oy. Kuvaus: Timo Heinänen & Jouko Seppälä. Näyttelijät: Heikki Rantanen, Minna Turunen, Taisto Reimaluoto, Esko Nikkari.
- Formia 4, Oulu.
Ensi vuoden alussa uuden tulemisensa elokuvan muodossa saavan Raid-televisiosarjan nimihahmona itsensä läpi lyönyt näyttelijä Kai Lehtinen on nyt ryhtynyt ohjaajaksi.
Lehtisen esikoiselokuva Umur on filmatisointi Petter Sairasen romaanista Sähköllä valaistu talo.
Itsekin mukana vilahtava kirjailija Sairanen tullaan muuten näkemään Lehtisen vastanäyttelijänä Lappi-kuvauksessa Mosku, sekin ensi vuoden tulokkaita.
Myös Umurissa liikutaan Lapin maisemissa, jonne Heikki Rantasen hieman rasittavan repaleisesti esittämä päähenkilö saapuu rajavartijaksi. Henkilöä kutsutaan pelkästään nimellä Poika, vaikka aikamieshän tuo on.
Poika rakastuu paikalliseen, kovin mystiseen Umur-neitoon (Minna Turunen), jolla on omat salaisuutensa kannettavanaan. Pariskunnan onnen hetket jäävätkin lyhyiksi kuin Lapin kesä.
Noin 90 prosenttia elokuvasta tapahtuu ulkona Sodankylän ja Ranuan maisemissa. Tarinassa piipahdetaan myös Oulussa, mutta nuo osuudet on kyllä kuvattu "Missälie"-nimisessä paikassa.
Esikoisohjaaja Lehtisellä on jonkinmoisia ongelmia niin tarinankerronnan rakenteen kuin jopa näyttelijöiden ohjauksen kanssa. Hiomattomuus saattaa joskus olla peräti hyve, ja sitä se on tässäkin osittain, mutta usein myös haitta.
Umur sisältää yksittäisiä kohtauksia, jotka henkivät alkuvoimaista tunnelmaa Lapin luonnon luodessa outoa taikaansa, mutta yhtenäinen kokonaisuus jää muodostumatta. Tarina ei tarkennu vaan jahnuttaa sinne tänne rasittaen itseään täysin turhilla jaksoilla, kuten isäntämiehen hääjuhlien kuvauksella.
Lisäksi liian monet asiat jäävät selkiytymättä; aluksi Umuria vaikuttaa vaivaavan psyykkinen oireilu, sittemmin hänen sairautensa onkin aivan muuta lajia.
Umur on ennen kaikkea intuitiolla tehty työ. Se kuitenkin hengittää vain hetkittäin, sillä elämyksen välittämiseen tarvitaan intuition lisäksi vahvaa materiaalin hallintaa.
