Pudasjärvi. Jo alle kouluikäisen pudasjärveläinen Anniina Vähäkuopus innostui Kalle Päätalosta ja lopulta rakastui hänen teksteihinsä. "En tykännyt pikkulasten piirretyistä elokuvista, katsoin mieluummin Jäniksen vuotta", Anniina muistelee. Kun isoveli laittoi Elämän vonkamies -videon pyörimään, ei tyttö hievahtanut television äärestä.
Lastentarhaikäisen Anniinan päähän Vonkamiehen vuorosanat tarttuivat hyvin, kirosanatkin. "Riitu-perkele, olin noitunut päiväkodissa ja suun pesuun jouduin useammin kuin kerran", 21-vuotias Anniina naureskelee.
Lukea ei Anniina tuolloin vielä osannut, mutta pakotti äitinsä lukemaan ääneen Päätalon kirjoja. Peruskoulun ajan hän eli ikäistensä uskossa, että Päätalon kirjojen tekstit ovat kuivaa, tylsää ja vanhanaikaista. "Olin sata kertaa kuullut, ettei sitä kehtaa lukea kun huussireissukin kestää vähintään viisi sivua", Anniina muistelee.
"Käteeni sattui kerran kotonani Päätalon Nuoruuteni savotat. Tarvittiin vain 20 sivua ja olin koukussa", Anniina hekottelee. Vasta lukioiässä hän innostui lukemaan Päätaloa kun oli luullut, ettei elokuvien kiehtovaa maailmaa voi lukukokemuksella tavoittaa.
"Kaikki kirjat olen lukenut ja moneenkin kertaan", hän kertoo. Iijoki-sarja varsinkin on Anniinan suosikki. Sen paikallishistorian kuvaukset ovat upean pikkutarkat.
"Päätalon kirjojen johdosta tunnen Taivalkosken paljon enemmän kotiseudukseni kuin Pudasjärven. Taivalkoskelainen aviomieheni ihmettelee, mistä ihmeestä tiedän niin tarkkaan kaikkien paikkojen nimet ja monien historiankin, vaikka ehdimme asua Taivalkoskella vajaat pari vuotta", Anniina kertoo.
Päätalon tekstiin hänen mielestään on helppo samaistua, huumori on aivan omanlaisensa. "Kun lukee Kallen vaikeuksista, jäävät omat vastukset taka-alalle. Uitto- ja savottakuvausten perusteella osaan nyt arvostaa metsätöitä, joita isänikin joutui jo keskenkasvuisena tekemään. Hänen savottajuttujaan olen pikkutyttönä hartaana kuunnellut", Anniina muistelee.
Monet Anniinan kavereista ihmettelevät, että onko hän todellakin lukenut kaikki Päätalon kirjat ja vapaaehtoisesti, kun he katselevat kirjahyllyn mölläreiden riviä. "Yleensä nuoret vierastavat Päätalon kirjoja paksuuden takia. Myös ennakkoasenteet, että Päätaloa lukevat vain vanhat ihmiset, estävät tarttumasta kirjoihin."
Internetin irc-galleriasta Anniina on löytänyt Kalle Päätalon faniyhteisön. Siellä on nyt yli 40 jäsentä, keski-ikä 24,1 vuotta. Tämän vuoden Päätalopäivien jälkeen liittyivät Päätalon tyttärien Riitan ja Elinan lapset fanikerhoon. "Myönteisenä he olivat kokeneet puheenvuoroni Päätalo-päivien lukijatapahtumassa ja sen, että olin jo lapsena päässyt niin hyvin sisälle Päätalon tuotantoon", Anniina kertoo. Hänen vankka uskonsa on, että uusi sukupolvi on tarttunut Kallen kirjoihin. Päätalopäivillä on jo 20 vuoden ajan lukijan puheenvuoron käyttänyt nuori henkilö.