Lapissa on melkein aina jonkinlainen alueisiin ja niiden käyttöön liittyvä kiista meneillään ja se näkyy myös julkisuuden lisäksi oikeusprosesseissa. Laajassa maakunnassa on lääniä äkkipäätä arvioiden vaikka kuinka paljon, mutta niin on eri intressipiirejäkin.
Samoilla alueilla operoivat porotalouden ja metsätalouden lisäksi matkailuyrittäjät, luonnonsuojelijat, moottorikelkkailijat, koiravaljakkoyrittäjät, hevosvaeltajat, autotestaajien palveluita järjestävät ja paikalliset asukkaat.
Mihin ulkoilureittejä rakennetaan ja ketkä niissä saavat kulkea? Millä alueilla hevosvaelluksia voidaan tehdä? Miten turvataan luonto-ja maisema-arvot yhä paisuvan matkailurakentamisen ohessa? Uudet kiistat ehtivät usein leimahtaa ennen kuin entisiäkään on pitkällisten käsittelyprosessien vuoksi saatu ratkaistuksi.
Matkailun nopea ja raju kasvu ja sen seurauksena monimuotoisen ja monitahoisen elämysteollisuuden ulottuminen jo syrjäseudullekin poikii ristiriitoja, jotka näkyvät entistä enemmän Rovaniemen hallinto-oikeuden työssä.
Yleiskaavavalitusten ruuhka onkin paisunut niin suureksi, että hallinto-oikeudessa on kaksi tuomaria ratkaisemassa pelkästään yleiskaavoitukseen ja rakentamiseen liittyviä valituksia.
Vuosituhannen vaihteessa Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi saatettiin kymmenkunta yleiskaavavalitusta vuodessa. Nyt niitä on ratkaistavana noin sata - enemmän kuin missään muualla maassa.
Lappi on poikkeus muuhun maahan verrattuna siinäkin, että läänissä on alueittain monia erilaisia intressejä. Esimerkiksi Utsjoki ei ole juurikaan moniin muihin Lapin kuntiin verrattavissa olevaa ruuhkaista matkailualuetta, mutta siellä erityispiirre on Tenojoki. Siellä muun muassa kalastusoikeudet on otettava huomioon rantarakentamisen alueiden osalta.
Tilapäinen valituspiikki
Hallinto-oikeustuomari Marja-Riitta Tuisku uskoo, että suuri valituspiikki on kuitenkin tilapäinen ilmiö. Valitusten määrä alenee todenäköisesti pikkuhiljaa tulevina vuosina.
Tuiskun arvio ja toivomus perustuu siihen, että nyt on EU:n rahoituksen turvin ollut vireillä kolme suurehkoa yleiskaavaprosessia, Utsjoella, Muoniossa ja Posiolla.
Koska EU.n ohjelmakausi päättyi ja painopiste siirtyi muualla, on todennäköistä, ettei kunnilla ole omin varoin mahdollisuuksia toteuttaa yhtä laajoja yleiskaavaprosesseja, joten valitustenkin määrä vähenee.
Eniten yleiskaavaan liittyviä valituksia on tullut Muoniosta. Siellä kahdesta osayleiskaavasta on tullut 58 valitusta, joissa on useita valittajia. Yhteensä alueet ovat noin 400 neliökilometriä, niissä on paljon valtion maata ja maanomistajia.
Muoniossa yleiskaavasuunnittelulla halutaan tukea elinkeinojen, erityisesti matkailun ja kylmäteknologian kehittämistä alueella. Toisessa kaavassa pyritään ohjaamaan ensisijaisesti rantarakentamista ja yleisesti maankäyttöä alueella.
Molemmissa yleiskaavoissa keskeisenä tavoitteena on osoittaa alueen erityiset luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot sekä edistää niiden säilymistä.
Hallinto-oikeustuomari Tuisku sanoo, että kaavoista tehdyt valitukset ovat työläitä sekä alueen kunnassa että hallinto-oikeudessa. Niihin menee myös paljon aikaa, sillä laajoissa kaavavalituksissa saattaa lausuntojen hankkiminen ja valittajien kuuleminen kestää jopa vuoden verran.
Tuisku muistuttaa, että kaavoittajana on aina kunta. Hallinto-oikeuden tehtävänä on huolehtia, että kaavoissa lain edellyttämät vähimmäisvaatimukset toteutuvat.