Hallien katon romahdus ja rakennusten kosteusvauriot homeongelmineen ovat jo vuosia muistuttaneet suomalaisen rakentamisen ja rakennusteollisuuden alennustilasta. Uusia virheitä ja laiminlyöntejä paljastuu jatkuvasti ja viimeisin niistä on ikkunateollisuudessa.
Suurten ikkunanvalmistajien sanotaan romahduttaneen laadun hintakilpailulla ja hutiloiden tehdyllä asennustyöllä. Seurauksena ovat vuodot pokien ja karmien liitoksissa, joista tuuli puhaltaa sisälle.
Rakentamisen virheistä ja laadun heikkenemisestä on tullut ja tulee yksittäisille ihmisille ja kansantaloudelle merkittävä lasku korjauksina ja terveydellisinä kustannuksina. Rakentamisessa tehdyistä virheistä luulisi jotakin opitun, mutta ei se ainakaan siltä näytä. Ikkunateollisuuden laadun romahdus tuskin jää viimeiseksi esimerkiksi alamäen jatkumisesta. On vain ajan kysymys, milloin vastaavaa paljastuu jollakin muulla rakentamisen osa-alueella.
Rakentamisessa on tapahtunut perusteellisia virheitä niin suunnittelussa, materiaalien valinnassa, itse rakentamisessa kuin puutteita työn valvonnassakin. Rakennuspaikassakaan ei aina ole otettu huomioon tosiasioita.
Surullisen kuuluisaksi tästä on tullut Arktikum Rovaniemellä. Jotkut kaupunkilaiset eivät aikoinaan edes uskoneet, että tanskalais-suomalaisten arkkitehtien luomusta suunnitellaan tosissaan tulvaherkkään Ounasjoen rantaan. Siihen se kuitenkin rakennettiin ja nyt tiedetään, että tiedekeskuksen kosteusongelmat aiheuttavat veronmaksajille uusia menoja korjauskustannuksina ja henkilöstön terveysongelmina.
Merkillistä on se, että siinä missä edellinen sukupolvi rakensi kokemuksen pohjalta terveitä taloja, monenlaista oppia ja koulutusta saanut nuorempi sukupolvi ei ole pystynyt samaan. Hyvästä perusratkaisusta kelpaa esimerkiksi rintamamiestalo. Sodan jälkeen rakennusmateriaalista oli pulaa, mutta osaavat kirvesmiehet käyttivät tervettä järkeään tavalla, josta nykyajankin rakennusmiehet voisivat oppia.
Useimmille suomalaisille oman asunnon hankkiminen on elämän mittainen projekti. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia asuntoja rakennetaan. Rakennusala näyttää kuitenkin olevan temmellyskenttä, jossa suunnittelijat tavoittelevat erikoisuuksia siten, ettei lopputuloksella ole aina käytännön asumisen kanssa paljonkaan tekemistä. Asuntomessuilla näitä "variksenpelättimiä" sitten ihaillaan, vaikka ne olisivat miten epäkäytännöllisiä tahansa.
Rakennusalalla on ammattimies-nimikkeen alle on ujuttautunut vieläkin niin monentasoista tekijää, ettei työn tilaaja tiedä, mihin luottaa ja uskoo. Näillä ammattimiehillä ei aina ole riittävää koulutusta eikä kokemusta, vastuusta puhumattakaan. Eräässäkin kohteessa ammattimies asensi kahteen kerrostaloon kylpyhuoneen lattiakaivot, mutta juuri päinvastoin kun olisi pitänyt asentaa. Vuosien kuluttua paljastuneiden kosteusvaurioiden korjauskustannukset joutuivat maksamaan lopulta osakkeenomistajat itse.
Rakentamisen virheistä ja huolimattomuudesta syytetään usein urakoiden ketjuttamista ja kiristynyttä kilpailua. Olkoon syy missä tahansa, tällainen toiminta on lyhytnäköistä eikä palvele ketään. Yksikin tyytymätön asiakas on myös isku rakentajan omaan nilkkaan.
Rakennusalalla pätee sama sanonta kuin muuallakin; hyvä kello kauas kuuluu, mutta paha vielä kauemmas.