Oulu
Rakennusvalvonta ja rakennuslautakunta haluavat nostaa oululaisten rakentajien tieto-taidon suomalaisittain omaan luokkaansa kosteudenhallinnan ja pientalorakentamisen osalta kahdella erillisprojektilla.
Projektit ylittävät rakennusvalvonnan lakisääteiset tehtävät, kun rakennusvalvonta ryhtyy aktiivisesti ohjeistamaan ja neuvomaan, miten kosteusvauriot on vältettävissä ennakkoon, ja miten pientalorakentamiseen saadaan laatua, johon kuluttajat voivat luottaa.
Rakentamisen kosteudenhallinnan ja kestävän kehityksen projekti on jo käynnissä. Se kestää vuoteen 2004. Toinen projekti "Rakentamisen laadun kehittämisprojekti, Oulun asuntomessut, 2003-2005" on vielä osin rakennusvalvonnan virastopäällikkö Tapani Mäkikyrön päässä, mutta tavoitteena on kehittää sellaista, joka kannustaa entistä parempaan pientalotuotantoon.
Rakennuslautakunta on asettunut tukemaan projekteja ja esittää niille rahoitusta. Kantansa tueksi lautakunta tehnyt laskelmat, joiden mukaan rakennusvalvonta on viime vuosina tuottanut selvästi enemmän kuin kuluttanut, joten projekteihin pitäisi löytyä näin myös rahaa. Pitkällä tähtäimellä projekteista hyötyvät ainakin oululaiset ja mikseivät muutkin suomalaiset, jos ja kun osaavan Oulun oma rakentamisen laatuun panostava kehitystyö tuo tulosta.
Projektien rahoitus on edennyt kaupunginhallituksen ja
-valtuuston harkittavaksi. Kosteudenhallinta-projektin kustannusarvio on 240 000 euroa ja messulaatu-projektin 170 000 euroa vuoteen 2005 saakka.
Kosteushaitat
kuriin koulutuksella
Oulun rakennusvalvonnassa on jo vuodesta 2001 lähtien kiinnitetty erityishuomio kosteudenhallintaan, sillä hallitsematon kosteus on rakennetun ympäristön laajin ongelma. Onnistuessaan projektilla arvioidaan olevan tuntuvaa kansantaloudellista merkitystä.
Oulussa järjestettiin viime syksynä aiheesta kahdeksan seminaaripäivää, joihin osallistui noin 500 rakennusalan ammattilaista. Tiedon kysyntä on ollut suurta.
Tapani Mäkikyrö sanoo, että rakennusvalvonta tarvitsee satsausta kosteudenhallintasuunnitelmien käsittelyyn. "Tavoitteena on, että rakennusvalvonta tarkistaa yhdessä työmaaorganisaation ja suunnittelijan kanssa seikkaperäisesti kosteudenhallinnan. Valvonta myös seuraa, miten työmaa elää. Se auttaa ja tukee, tekee kehittämis- ja parannusehdotuksia. Ote muuttuu aktiiviseksi vuorovaikutukseksi."
Mäkikyrön haave on, että Oulussa laaditaan kosteudenhallintasuunnitelmalle sisältö. Miten kosteus ennakoidaan suunnittelussa? Mitkä tekijät on huomioitava rakentamisessa? "Ohjeistetaan ja mietitään, miten työmenetelmiä ja laadun varmennusta voidaan korjata."
Mäkikyrö huomauttaa, ettei kosteuteen liittyviä asioita ole Suomessa ohjeistettu yleisiä rakennusmääräyksiä syvällisemmin, joten ennaltaehkäisevälle ohjeistukselle on kysyntää.
Laatu kaiken
kansan arvioitavaksi
Virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö sanoo Oulun rakennuslautakunnan ja rakennusvalvonnan haluavan kehittää vuoden 2005 asuntomessuille sellaisen laatujärjestelmän, joka aukenee kaikelle kansalle. "Tarvitaan jotakin sellaista, jonka perusteella kansalaiset voivat arvioida, kuinka laadukkaasti kyseinen pientalo on rakennettu."
Oululaisena messutavoitteena on kehittää laadun tuottamis-, seuranta- ja mittausohjelma. "Se kannustaisi myös talotehtaita entistä parempaan tuotantoon."
Asuntomessujen laatuohjelma on vielä pitkälti Mäkikyrön omassa päässä eikä hän halua sitä pohtia julkisesti, kun "kuitenkin joku ampuu sen keskeneräisenä alas. Taloissa voisi olla käytössä järjestelmä, jonka perusteella messuvieras voisi arvioida talon laatua muihin verrattuna."
Mäkikyrö myöntää, että monilla rakentajilla on jo käytössä omat laatujärjestelmänsä ja asiat kunnossa. "Kaikki eivät kuitenkaan osaa eivätkä kiinnitä vielä tällaisiin asioihin huomiota. Oulussa halutaan tarttua rakentamisen laatuun kaikille yhtenäisen laatukäsitteen avulla."
Mäkikyrön mielestä on luontevaa, että laadulliset asiat määritellään yhteisesti ja laajasti julkiselta eikä rakentajien puolelta.