Erilaiset maankäyttöhankkeet yhä useammin nopeuttavat esihistoriallisten ja historiallisten kohteiden tutkimustyötä. Museoviraston arkeologian osaston tutkimus- ja suojeluyksikön päällikön, yli-intendentti Helena Taskisen mukaan kaivaus- ja inventointityöhön on tällä kenttätyökaudella käytettävissä noin miljoona euroa.
Museoviraston oma osuus rahoituksesta on noin 20 prosenttia. Kenttätöiden ulkopuolisen rahoituksen osuus on 595 000 euroa, mikä on hieman yli 100 000 euroa suurempi kuin viime vuonna.
"Noin 60 prosenttia kenttätöistä toteutetaan lain tarkoittamalla ulkopuolelta tulevalla rahoituksella."
Museoviraston kenttätyökaudet vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Arkeologien kenttätyökausi 2006 oli edellisvuotta vilkkaampi, tänä kesänä erityisesti historiallisten kohteiden kenttätyökaudesta on tulossa vilkkaampi kuin kahtena edellisenä kesänä.
"Arkeologit tekevät kaivaukset ja inventoinnit projektityöntekijöinä. On aika ongelmallista, kun toiminta ei ole ympärivuotista tai tasaista, työtilanteet vaihtelevat huomattavasti vuosittain."
Suurin kenttätyökohde löytyy Raahesta
Tänä vuonna Museoviraston ylivoimaisesti suurin kenttäkohde sijaitsee Raahessa Laivakankaan tulevan kultakaivoshankkeen alueella. Kaivauksia on tekemässä kolme kaivausryhmää, joista kaksi on kuukauden ja yksi 1,5 kuukauden mittainen.
"Raahe on ehdottomasti meidän isoin hankkeemme myös henkilömäärältänsä. Siellä käy varmaan melkoinen kuhina, kun kaivauksilla on parhaimmillaan noin 40 työntekijää."
Ajankohtaiseksi kaivaukset teki se, että muinaismuistolain mukaisilla ja suojelluilla alueilla tapahtuu maankäytöllisesti suuria muutoksia. Raahen Laivakankaalla tutkimusten kustannuksista vastaa kaivosyhtiö Nordic Mines Ab.
"Jos kunta, seurakunta tai joku iso yhtiö aiheuttaa lain mukaisia kaivauksia, tutkimuskustannuksetkin menevät aiheuttajan maksettaviksi."
Laivakankaalla on jo ennestään ollut tiedossa muinaisjäännösalue. Kun maankäyttöön nyt tehdään suuria muutoksia, tarvittiin vielä uusia, laajempia selvityksiä. Tulevan kaivoksen alue inventoitiin uudelleen jo kesällä 2006.
"Maastokartoitusten, inventointien ja aiempien tutkimusten perusteella kohteet ajettiin kartoille. Sen perusteella katsotaan, mitä uusia rakennelmia tai putkilinjoja muinaismuistoalueelle mahdollisesti sijoittuu."
Muinaismuistolain tavoitteena on antaa mahdollisuus riittävien tutkimusten tekemiseen, muinaisjäännösten tutkimiseen, dokumentointiin ja kaivamiseen arkeologisin perustein siten, että ne voidaan sitten vapauttaa muinaismuistolain edellyttämästä suojelusta.
Taskisen mukaan kaivaukset Raahessa ovat toki vielä aika alussa, mutta jos ei jotain poikkeuksellista tai yllättävää ilmene, ne saadaan tehtyä aikataulun mukaisesti valmiiksi.
"Kaikki tutkittava sijoittuu kuitenkin maaperän alle, joten sieltä voi toki jotakin uuttakin löytyä. Jos jotain yllättävää löytyy, ne tutkitaan ennen kuin ne voidaan meidän päätöksellämme vapauttaa suojelusta."