Periaatteessa EU:lla on Kiinan kanssa hyvät suhteet. Eripuraa aiheuttaa kuitenkin rakentajia tuskastuttava lainsäädäntöuudistus.
"Jos se toteutuu, niin suuret eurooppalaiset yritykset ajetaan käytännössä pois maasta", TT:n asiamies Johanna Salmela toteaa vierailtuaan juuri kolme kuukautta teollisuuden ja palvelutyönantajien yhteisessä Brysselin-toimistossa. Tähän asti ulkomaalaiset ovat voineet toimia Kiinassa urakoitsijoina.
Suurin kysymys Kiinan ja EU:n välillä koskee kuitenkin Kiinan toivomaa statusta markkinatalousmaana. WTO-sopimuksen mukaan Kiinaa voidaan käsitellä polkumyyntiä koskevissa tapauksissa 15 vuotta ei-markkinatalousmaana. Kiina pitää tätä epäreiluna. Sillä polkuhintaa epäiltäessä vertailuhinnat otetaan muiden maiden, vaikkapa Intian, tuottajilta. Tosin vain 0,5 prosenttia Kiinan kaupasta johtaa polkuhintaepäilyihin.
EU-komission alustavan selvityksen mukaan Kiina ei selvinnyt testistä. Todettujen puutteiden listalla komeilevat esimerkiksi valtion vaikutusvalta, hallintotapa, kuten vajavainen kirjanpito, ei-markkinaehtoinen pankkisektori sekä toimivan konkurssilain uupuminen.
Kiina on Suomen 11. tärkein vientimaa ja jättää varjoonsa myös Viron. Joskin vienti Kiinaan on vaihtunut vain kahdessa vuodessa alijäämäiseksi. Tuontimaana se on 7. sijalla.
Vielä huippuvuonna 2000 Suomen viennistä puolet oli tietoliikennevälineitä, mutta viime vuonna enää neljäsosa, kun valmistus on alihankkijoineen siirtynyt Kaukoitään. TT:n kyselyn mukaan suomalaisten yritysten suorat investoinnit Kiinaan ovat kymmenkertaistuneet sitten vuoden 1998. Kiinassa toimii jo ainakin 70 tuotantoyksikköä.
Toiseksi tärkein vientikohde Suomesta ovat koneet, etenkin paperikoneet, jotka saattavat heilutella kauppatilastoja rajusti kuukaudesta toiseen.
"Kiina haluaa yrityksiä", Salmela huomauttaa. Mutta se saattaa myös estää kehitystä poikkeavilla standardeilla.
Tätä varten EU ylläpitää yrityksiä varten markkinoille pääsyä koskevaa ilmoitusjärjestelmää. Yritykset voisivat ottaa aktiivisemmin yhteyttä epäkohdista, kuten kaupan esteistä, Salmela kehottaa etenkin pk-yritysten suuntaan.
"Ilmeisesti yritykset eivät tiedä, millainen armeija on ajamassa asioita, jos vain on jotakin edistettävää." Hankalan paikan tullen TT ja ulkoministeriö joutuvat yleensä kaivamalla kaivamaan esiin kokemuksia ja esimerkkejä.
TT alkoi viime vuonna voimistaa suoria Kiina-yhteyksiä pk-yritysvaltuuskunnan kautta. Kesän alussa yritysdelegaatio tapasi paitsi kauppaministeriön edustajia myös kiinnostuneita yrityksiä Qinqdaossa. Yhteistyön painopistealueita ovat esimerkiksi puutuoteteollisuus, ict ja elektroniikka, arktinen teknologia sekä ympäristönsuojelu. Jatkossa on yritysväelle luvassa lisää matkoja.