Kemin kaupunki on suomalaisessa kuntakentässä viimeisiä rakennusyksiköstään kiinni pitäviä linnakkeita.
Asemia on ylläpidetty urakoimalla myös oman tontin ulkopuolella ja siten kunnallislain rajoja koputtelemalla. Yksityiset rakennusliikkeet ovat olleet jo vuosia suivaantuneita asiasta, mutta kaupunki jatkaa linjallaan.
"Jos et tiedä, mitä muut tekevät ja mihin hintaan, et pysy kehityksessä mukana", rakennusmestari Rainer Pietilä toteaa entisellä ammattikoululla. Urakoimalla on viritetty oma porukka iskukykyiseksi.
Kaupunki urakoi parhaillaan omana työnään omistamaansa kivipytinkiä Kemi-Tornion Ammattiopiston käyttöön. Kohdetta ei kilpailutettu, vaan urakka tilattiin talonrakennusyksiköltä. Sen verran vähiin on Keminkin yksikkö takavuosista supistunut, että oma väki tekee vain pienen osan omajohtoisista urakoista. Yksikköä johtava rakennuttajainsinööri Markku Kotiranta arvioi oman työn osuuden jäävän pääurakasta vajaaseen 30 prosenttiin.
Vanha ammattikoulu on tällä hetkellä yksikön ainoa urakkakohde, mutta tarjousvirityksiä on taas myös kaupungin ulkopuolelle. 15 vakinaisen ja puolenkymmenen määräaikaisen työntekijän yksikköä on pidetty hengissä hakemalla töitä ulkoa, kun omat hommat ovat olleet vähissä.
Omiin remontteihin
rahaa vain kitsaasti
Ja näin on ollut jo vuosia. Kaupungin kunnossapito- ja remonttirahat kutistuivat lamavuosina niin pieniksi, ettei niillä ole juuri yksikköä työllistetty. Tälle vuodelle remonttirahaa on tosin tullut enemmän, mutta senkään työllistävä vaikutus ei ole kuin kolme kuukautta. Jatkossa muun muassa isot kouluremontit tuovat työtä enemmän myös kotikentällä.
Kaupunki on remontoinut muun muassa seurakunnan rakennuksia ja joitakin täysin yksityisiäkin kohteita.
Vuosituhannen vaihteessa valtuusto teki päätöksen, että kaupunki osallistuu vain julkisen sektorin urakkatarjouksiin, mutta sekin rajaus kumottiin myöhemmin.
Kilpailuviranomaiset ovat syynänneet Kemin urakointia ja Suomen kuntaliittokin on siitä sanansa sanonut. Näistä selvityksistä urakoinnin kieltämiseksi ei löytynyt työkaluja, mutta kuntaliiton johtavan lakimiehen Antero Oksasen mukaan urakointi on sallitun toiminnan rajoilla.
"Yleinen lähtökohta on, että siellä missä markkinat toimivat, sinne kunnan ei ole tarkoitus laajentaa toimintaansa", Oksanen sanoo.
"Jos kuntaliitto määrää, että toiminta pitää lopettaa, me tietysti teemme niin. Mutta tämä on ollut kaupungin edun mukaista. Organisaatio on pidetty kunnossa ja valmiudessa omia hankkeiden hoitamiseksi edullisesti", Kotiranta sanoo. Hän tosin myöntää markkinoilla toimimisen ongelmalliseksi kunnan toimialan kannalta.
Suukopua
pitkin matkaa
Kemiläisen Rakennusliike M. Kurtti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kurtti pitää tilannetta absurdina. "Hiljakkoin sosiaalitoimen johtaja sanoi, että kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen vanhustenhuoltoon tarvitaan yksityisiä palveluja. Samaan aikaan tekninen virasto siirtyy yhä voimakkaammin yksityisten markkinoille."
Rakennusteollisuus RT:n hallituksen varapuheenjohtaja Kurtti on käynyt aika ajoin kipakoita keskusteluja kaupungin kanssa ja selvityttänyt urakointia myös kilpailuviranomaisilla. Hän ei usko hetkeäkään kaupungin aitoon kilpailukykyyn, mutta tekninen johtaja Matti Päkkilä vakuuttaa urakoinnin läpinäkyvyyttä. Kaupungin joku vuosi sitten edellyttämä neljän prosentin katevaatimuskin on saavutettu.
Kurtin mielestä kaikki kulut eivät näy, ja osa katoaa kaupungin yleiseen kassaan. "Kaupungin omissa kiinteistöissä riittäisi töitä. Nyt kaupunki hukkaa rahat yksityiselle puolelle ottaessaan tappiollisia urakoita. Rakennustoimellahan ei ole edes omaa rahatiliä."
Hän epäilee, että kaupungin "omituiseen puuhasteluun" ei tule loppua ennen kuin sukupolvet vaihtuvat. "Muut kunnat eivät ole lähteneet tälle tielle. Ne ovat purkaneet rakennusorganisaationsa pois." Kurtti pitää silti järkevänä sitä, että kaupungilla on organisaatio kiinteistöjensä kunnossapitoon.
Rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala kuntaliitosta vahvistaa, että kuntien rakennusorganisaatiot ovat kutistuneet lähinnä peruskorjaus.- ja kunnossapitoporukoiksi. Riskialtis peruskorjaaminen kannattaa tehdä omana työnä. "Pienemmillä kunnilla ei tosin ole omaa väkeä näihinkään töihin."
Antero Oksanen huomauttaa, että kunnat eivät tee enää nykyään kuin pienen murusen omista tehtävistäkään. "Markkinat hoitavat nekin. Keskimäärin 80 prosenttia myös kuntien omista töistä menee urakoitsijoille."