Suomalaisen rakennustaiteen muualta saamia vaikutteita pohditaan tänään Euroopan rakennusperintöpäivän seminaarissa Kansallismuseossa Helsingissä.
Meikäläiset talonpoikasrakennukset ovat seuranneet samoja esikuvia kuin skandinaavisetkin eikä kehitys ole tapahtunut erillisinä ilmiöinä.
Vanhin vakinaisen asuinrakennuksen muoto oli luultavasti pohjaltaan neliömäinen ja satulakatolla suojattu maalattiainen hirsikota, jonka keskellä sijainneen avoimen tulisijan savut johdettiin ulos katossa olevasta aukosta.
Ruotsin suurvalta-ajan kartanot Suomessa
Ruotsin suurvalta-ajan heijastuksia kartanorakentamiseen Suomessa tarkasteli Museoviraston tutkija Irma Lounatvuori.
Suomalaisesta rakentamisesta ei tavoita suuren eurooppalaisen barokin uhkeita muotoja eikä voimakasta dekoratiivisuutta. Siitä viestivät kuitenkin raatihuoneiden tornihuiput ja monien tapulien sipulikupolit.
Ero Ruotsista 1809 loi Suomessa edellytykset omapohjaiselle arkkitehtuurillemme.