Ra­ken­nus­suo­je­luun uusi ote

Vanhan Oulun viime rippeistä on käyty taistelua pala palalta. Viimeksi tapetilla ovat olleet Reinilä, Rautatienkatu 13 ja ylipäätään koko aseman seutu. Arinan funkkistalo ei tapetille edes ehtinyt, suurempaa huolta kannettiin naistentanssien kohtalosta.

Vanha arvoonsa . Oulun kaupungin tuore rakennussuojeluarkkitehti Helena Hirviniemi asuu Lapinkylässä vanhassa koulussa. Ouluun on matkaa parikymmenä kilometriä.
Vanha arvoonsa . Oulun kaupungin tuore rakennussuojeluarkkitehti Helena Hirviniemi asuu Lapinkylässä vanhassa koulussa. Ouluun on matkaa parikymmenä kilometriä.
Kuva: risto rasila

Oulu

Vanhan Oulun viime rippeistä on käyty taistelua pala palalta. Viimeksi tapetilla ovat olleet Reinilä, Rautatienkatu 13 ja ylipäätään koko aseman seutu. Arinan funkkistalo ei tapetille edes ehtinyt, suurempaa huolta kannettiin naistentanssien kohtalosta.

Kaupunkia on moitittu suojelutahdon puutteesta, mutta päinvastaisiakin merkkejä on. Erityisen rakennussuojeluarkkitehdin toimen perustaminen on niistä selvin. Laaja ja vaativa toimenkuva ei lannista syyskuun alussa tehtävässä aloittanutta Helena Hirviniemeä, vaikka juuri tähän hätään kokonaisuuden hallinta ei vielä ehdi. "Kaupunki on voimakkaassa kasvussa ja kaavoja tarkistellaan nyt samaan aikaan joka puolella."

Kädestä suuhun -meininki on kuitenkin muuttumassa. Uuden rakennussuojeluarkkitehdin tehtävänä on pitää asemakaavoitus ajan tasalla ja kiinnittää rakennussuojeluun huomiota asemakaavoituksen kaikissa työvaiheissa.



Yleiskaavaan pitkä lista


Pitkäjänteiseen suunnitteluun Hirviniemi saa apua jo melko pian. Joulukuussa tulee nähtäville rakennussuojelun kannalta merkittävä asiakirja, yleiskaavaehdotus 2020. Asemakaavat laaditaan yleiskaavan pohjalta mittakaavaa tarkentaen.

Yleiskaavassa suojeluasiat ovat voimakkaasti esillä. Kun jokin kohde on yleiskaavaan kartoitusten ja inventointien jälkeen merkitty suojelukohteeksi, merkintä tarkoittaa, että kohde on suojeltava myös asemakaavassa. "Se on merkittävä askel ja tietää pitkää listaa suojelukohteita. Mukana ovat myös arvokkaat alueet."

Rakennussuojelun painoarvon lisääntymisestä Oulussa kielii myös kolmas seikka: rakennussuojelutyöryhmä on nimetty asemakaavoitusta johtavan teknisen lautakunnan asiantuntijaelimeksi.

Hirviniemen mukaan työryhmä on tehnyt arvokasta työtä jo tähänkin saakka, mutta nyt sen asema selkeytyy entisestään. Se on merkittävä kaupungin organisaation sisäinen kantaaottava asiantuntijaelin. "Toivottavasti siitä saadaan samanlainen työväline kuin kaupunkikuvatyöryhmästä." Hirviniemi toivoo myös, että kaupungin eri tahojen yhteistyö sen avulla paranee.



Pois porsaanreiät


Kaavoituksessa ja siihen liittyvissä lausunnoissa tulisi Hirviniemen mielestä päästä hyvin selkeisiin ja yksiselitteisiin muotoiluihin, jotka eivät jätä tilaa tulkinnoille ja porsaanreijille.

Esimerkiksi kaikki sata vuotta vanhat talot voitaisiin hyvin kategorisesti suojella pelkän iän perusteella. "Suomen rakennuskannasta yli 70 prosenttia on tehty 30-luvun jälkeen."

Rakennusten suojelusta käytävää julkista keskustelua Hirviniemi pitää ilahduttavana. Menneitten sukupolvien virheiden kritisointi ei ole niinkään hyödyllistä, vaan voimat olisi keskitettävä tämän päivän virheiden välttämiseen. Säilyttää se, mikä vielä voidaan.

Oulussa tehdään parhaillaan kolmea väitöskirjaa Oulun rakennushistoriasta. "Aiemmin tällaistä järjestelmällistä tutkimusta ei aiheesta ole tehtykään", huomauttaa Hirviniemi. Asialla ovat Kaarina Niskala, Pasi Kovalainen ja Petri Vuojala.

Tällä hetkellä Oulun suojelukohteista on voimassa neljä inventointiasiakirjaa: Kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet (1986), Oulun keskustan kaupunkikuvaselvitys (1992), Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet (1993) ja Oulun kaupungin arvokkaista alueista tehdyt selvitykset (2001-2002).

Uuden rakennussuojeluarkkitehdin yhtenä tehtävänä on saattaa ajan tasalle vanhentuneet ja puutteelliset tiedot kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista.

Arvokkaista alueista tehdyllä selvityksellä haluttiin paikata jo hieman vanhentuneiksi koettuja aiempia selvityksiä. Näin yleiskaavassa pystytään ottamaan huomioon myös sodan jälkeen rakennettuja alueita, mikä on merkittävä päänavaus uudemman rakennuskannan arvottamiseen, jota myös painotetaan tulevassa inventointityössä.

Luettelointi ja inventointi ei vielä takaa suojelua, joka on vasta seuraava vaihe. Suomessa rakennukset suojellaan pääasiassa asemakaavalla. Rakennussuojelulailla suojeltuja on vain toistasataa.

Tuoreinta oululaista aseman seudulla puhjennutta suojelukysymystä Hirviniemi kommentoi toteamalla, ettei peli sen suhteen ole vielä menetetty. Vaikka VR olisi sanansa sanonutkin, se ei vielä ole fakta. Asia on vasta lähdössä asemakaavoitukseen, jonka aikana suojelu ja rakennusten arvotus tarkistetaan.

Ilmoita asiavirheestä