Tulevaisuudessa rakennussuojelun asiantuntijatehtävät siirtynevät Oulussa ainakin osittain pois Oulun kaupungilta Tämä johtuu siitä, että rakennussuojeluarkkitehdin tehtävää reilun vuoden ajan hoitaneen arkkitehti Helena Hirviniemen paikka on päätetty jättää vakinaistamatta.
Apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoi tiistain Kalevassa, että asemakaavoittajat voisivat teettää tulevaisuudessa selvityksiä muun muassa museoviranomaisilla. Pohjois-Pohjanmaan museossa ajatukseen suhtaudutaan varauksella.
"Meidän resurssimme ovat yhtä lailla puutteelliset. Toimialaamme kuuluu 40 kuntaa, joiden kulttuuriympäristöjen ja rakennussuojelun puolia meidän pitäisi pitää", vastaa Pohjois-Pohjanmaan museon vs. rakennustutkija Anneli Salmela.
Tällä hetkellä kaksi rakennustutkijaa Pohjois-Pohjanmaan museosta on virka-vapaalla, ja kahden määräaikaisen rakennustutkijan työsopimukset päättyvät vuodenvaihteessa.
"Tulevaisuudessa lausuntopyyntöjä joudutaan kenties ohjaamaan Museovirastoon. En osaa sanoa, kuinka kauan ne viipyvät Helsingissä", Salmela sanoo. Hänen mukaansa rakennussuojeluarkkitehdin toimen lakkauttaminen merkitsee suurelta osin Oulun arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vesittymistä.
Päätösten seuranta
ollut helpompaa
Vuonna 2000 voimaan tullut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa kuntien itsenäistä valtaa ja vastuuta kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimisessa ja hoidossa ilman että valtionhallinnon tarvitsisi puuttua siihen.
"Vastuu voi syntyä ainoastaan osaamisen ja tiedon kautta. Nyt se on selvästi heikentymässä Oulussa", sanoo Museoviraston yli-intendentti Mikko Härö.
Suurimmissa Suomen kaupungeissa rakennussuojelusta vastaa oma asiantuntijansa. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella heidän työnimikkeenään on kaupunkikuva-arkkitehti.
"Oulun kaltaisessa nopeasti kasvavassa kaupungissa kaavoitusosasto on tiukilla koko ajan. Kiireisillä virkamiehillä ei yksinkertaisesti ole aikaa paneutua rakennussuojelukysymyskiin yhtä hyvin kuin rakennussuojeluarkkitehdillä olisi", professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta sanoo.
Hän arvioi, että myöskään ulkopuoliset konsultit eivät pystyisi perehtymään tehtäviin yhtä hyvin kuin itsenäinen rakennussuojeluarkkitehti.
"Rakennussuojeluarkkitehdin palkkaaminen on ollut yksi keino, jolla kaupunki on voinut kehittää toimintavalmiuttaan ja pidättää itsellään päätösten seurantamahdollisuutta ja -valtaa", Mikko Härö korostaa.
Keskustan yleisilme turvattava
Oulun keskustassa rakennussuojelu on osa kaupungin kehittämispyrkimyksiä. Tämä tarkoittaa erityisesti vanhempien säilyneiden rakennusten käytön ja käsittelyn turvaamista. Lisäksi myös vanhojen kaavojen tarkistaminen on Oulussa ajankohtaista.
"Varsinainen ongelma on se, miten otetaan kantaa sotien jälkeen syntyneeseen ympäristöön. Niitä kysymyksiä varten asiantuntemusta olisi myös kaivattu. Kaupunki tekee päätöksellä hallaa itselleen", Mikko Härö sanoo.
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa jo olemassaolevan ympäristön huomioon ottamista kaavoituksessa, maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Keskeinen ajatus on, että purkamista ja hävittämistä täytyy perustella, ei niinkään säilyttämistä.