Taivalkoski
Kauppa on ollut läpi historian yhteiskunnallisesti vahvempi vaikuttaja ja suunnannäyttäjä kuin usein ajatellaankaan.
Siksi liike-elämässäkin entistä paremmin tiedostetulla rakennusperinteiden vaalimisella on suuri merkitys.
Ainakaan pieniä yksityiskauppiaita ei voi vielä kehua vanhojen arvojen säilyttämisestä rakentamisessaan. Suurille liikeketjuille niistä on kuitenkin tullut tärkeä osa ulkoista markkinointia, jolla viestitään ryhmittymien olevan kestävän kehityksen tiellä.
Pohjois-Pohjanmaan rakennusperintöpäivillä perjantaina julkistettu, koillismaalaisille kauppiaille suunnattu suppea kysely kertoo, että liike-elämässäkin arkkitehtoniset ja ympäristöön vaikuttavat tekijät tiedostetaan ainakin jotenkin.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen arkkitehti Britta Passoja sanoo, että pienen kartoituksen antama viesti on miellyttävä yllätys. "Kun katsoo ympärilleen, tuntuu että harvempi kauppias ajattelee ympäristöasioita", Passoja sanoi.
Koillismaan 250 kauppiaalle tehdyllä kyselyllä tiedusteltiin, miten he olivat ottaneet huomioon miljööseen ja rakennusperinteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Jalavan kauppa
maan kärjessä
Taivalkoskelle vuonna 1883 perustetulle Jalavan kaupalle ei löydy kuitenkaan vertaista, sillä se on tiettävästi maan vanhin alkuperäisessä kiinteistössä toimiva kauppa. Kun kaupan liikeidea ja valikoimakin pyritään pitämään mahdollisimman alkuperäisenä, Passojan mukaan kohde on valtakunnan mitassa esimerkillinen perinteen tallentaja.
Taivalkoskelaisesta arvorakennuksesta on tullut vankka turistikohde, minkä turvin historiallinen kauppa pysyy elossa.
"Matkalaisten osuus kasvaa koko ajan ja paikallisen väen ostovoima vähenee. Historia on meille taakka ja rikkaus. Kaupan pitäminen on elämäntapa, mutta tämän on toimittava kuitenkin samalla periaatteella kuin muutkin liikeyritykset", kauppias Ari Jalava kertoi.
Kauppaa ei
tukahduta mikään
Rakennusperinnepäivillä kaupan vaiheita ruodittiin teemalla Markkinoilta markettiin Koillismaalla.
Kaupan merkitys ihmisille on suuri, sillä sen juuret yltävät Koillismaallakin 10 000 vuoden taakse.
Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeinen sanoo, että esihistorialliselta ajalta jatkuneesta kaupasta kertovat varmuudella esimerkiksi koillismaalaiset löydöt. Äänisen vihreäliuske, pii ja meripihka antavat varmuuden, että ne ovat kulkeutuneet vaihtokaupoilla pohjoisen perukoille kaukaa.
Vuosituhansien aikana kauppa on kiinteytynyt hiljalleen kulkumiesten repuista taloihin, jakamoihin, kyläkauppoihin.
Kyläkaupatkin ovat jo historiaa, sillä vahvan yhteiskunnallisen murroksen seurauksena on siirrytty suuriin automarketteihin. Kehityksen pyörä jatkaa yhä menoaan.
Koillismaan osuuskaupan toimitusjohtaja Jukka Kihlman arvioi, että kaupan rakenne muuttuu rajusti 2-5 vuoden sisällä. Saksalaisketju Lidlin tulo on alkua kehitykselle, jossa on muidenkin on liittouduttava kansainvälisesti.
Kihlmanin mukaan kynnyksenä on nyt suomalainen kulutustottumus, joka poikkea pohjoismaisista ja vielä enemmän eurooppalaisista tottumuksista. Ensimmäinen aste onkin se, että kotimaista kuluttajia ryhdytään pehmittämään kansainvälisille tavoille.
"Kilpailussa on pakko olla mukana ja hankkia entistä suurempia kokonaisuuksia. On kuitenkin mahdotonta kuvitella, että asiat voidaan hallita Euroopan laajuisesti. Tässä on meidän mahdollisuutemme", Kihlman muistutti.
Kesko Oyj:n kauppapaikkapäällikkö Kari Hannula oli samaa mieltä Kihlmanin kanssa kaupan tulevaisuuden näkymistä.
Hänen mukaansa muutaman vuoden kuluessa koko Euroopassa on vain puolentusinaa ketjua ja se muokkaa myös suomalaista kauppaa.
Rakennusperinnepäivien valtakunnallinen tapahtuma pidettiin Forssassa, josta löytyy nykypäivän esimerkki siitä, miten liike-elämän suhtautuminen vanhoihin arvoihin on muuttunut.
Euroopan rakenneperintöpäivien kunniamaininta on myönnetty Keskon rakennuttamalle Forssan kutomon kauppakeskukselle, joka on tehty historiallisiin kutomotiloihin.