Nato-jäsenyys: Turkki tukee Suomen Na­to-jä­se­nyyt­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Ra­ken­nus­opin pro­fes­so­ri: Nol­la­ener­gia­ta­lois­ta ho­me­ta­lo­ja

Oulun yliopiston rakennusopin professori Jouni Koiso-Kanttila varoittaa, että nollaenergialinjaukset poikivat lisää hometaloja.

Jouni Koiso-Kanttilan mukaan nollaenergiatalot ovat mahdollisia Suomessa, jos suunnittelussa, rakentamisessa ja talon käytössä onnistutaan täydellisesti. Siihen haavekuvaan hän ei kuitenkaan usko.
Jouni Koiso-Kanttilan mukaan nollaenergiatalot ovat mahdollisia Suomessa, jos suunnittelussa, rakentamisessa ja talon käytössä onnistutaan täydellisesti. Siihen haavekuvaan hän ei kuitenkaan usko.
Kuva: Pekka Peura

”On oikeasti olemassa vaara, että yhä suuremmasta osasta taloja on tulossa hometaloja”, Oulun yliopiston rakennusopin professori Jouni Koiso-Kanttila varoittaa.

Nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka tuottaa vuositasolla energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa.

Suomessa se tarkoittaisi käytännössä sitä, että talon pitäisi lämpiminä kuukausina tuottaa energiaa enemmän kuin mitä se kolmena kylmimpänä kuukautena kuluttaa.

”Aina on tehty niin, että vaipan eli ulkoseinien ja yläpohjan läpi karkaa lämpöä. Karkaava lämpö kuivattaa ja pitää rakennukset terveinä.”

Nollaenergiataloissa lämpöhäviötä täytyy vähentää eristeitä paksuntamalla ja vaipan ilmatiiviyttä parantamalla, jolloin lämpö ei pääse karkaamaan.

”Jos rakentamisen tai käytön aikana talon rakenteisiin pääsee vähänkin kosteutta, se ei sieltä kuivu. Se jää sinne ja rupeaa aiheuttamaan homekasvustoa”, Koiso-Kanttila sanoo.

Koiso-Kanttila näkee, että energiatehokkuuden parantaminen on Euroopan tasolla järkevää, mutta nollaenergian tavoittelu Suomen olosuhteissa ei ole.

"On teknisesti mahdollista tehdä nollaenergiataloja, mutta riskit ovat kohtuuttoman suuria.”